ShotLink ja lyöntien simulointi suorassa tv-lähetyksessä.
Amerikkalaiset tv-yhtiöt antavat golflyönneistä yksityiskohtaista ja monipuolista informaatiota suorissa lähetyksissään. Ne käyttävät PGA TOURin kehittämää ShotLink-nimen saanutta reaaliaikaista tiedonkeruu- ja tiedonjakelujärjestemää, joka otettiin käyttöön vuonna 2000.
PGA TOUR otti käyttöönsä ensimmäiset elektroniset tulostaulut 1983. Palvelu koostui 19 paikallisesta tulostaulusta ja datan keruulaitteesta sekä kahdesta minitietokoneesta. Järjestelmä uudistettiin 1987 siirtymällä langattomiin tiedonkeruulaitteisiin ja viralliseen tilastointiin. Vuonna 1992 järjestelmää laajennettiin edelleen täydelliseksi tuloskorttijärjestelmäksi jossa 60 eri kohteessa oli tietokoneita tuottaen informaatiota ja analyysejä yleisölle, medialle ja tv-yhtiöille. Järjestelmä tuotti samalla automaattisen rajapinnan tv-yhtiöiden graafisille laitteille. Vuonna 1999 päätettiin uudesta strategiasta jonka pohjalta syntyi ShotLink-nimellä nykyisinkin tunnettu lyönti- ja tilastotiedon reaaliaikainen keruu- ja jakelualusta. Sen visiona on: “muuttaa tieto neuvoksi, neuvo taidoksi ja taito viihteeksi.”
ShotLinkissä jokainen kenttä mallinnetaan digitaalisena kolmiulotteisena 3D-kuvana ennen kisatapahtumaa. Tätä digitaalista kuvaa käytetään taustatietona kun lasketaan tarkat sijainnit ja pituudet jokaisen kahden koordinaatin välillä (eka lyönnissä tiin tai muiden lyöntipaikkojen ja reiän väliltä). Järjestelmää käyttää pieni PGA TOURin oma henkilökunta ja suuri joukko vapaaehtoisia joka viikko. Järjestelmä vaatii noin 350 vapaaehtoista jokaisessa turnauksessa. Vuosittain ShotLink-vapaaehtoisia on hurjat noin 10 000 PGA Tourilla !
ShotLinkiä käytetään PGA Tourilla, Champions Tourilla ja muissa kansallisissa turnauksissa yhteensä yli sadassa tapahtumassa vuoden aikana. Järjestelmä tuottaa dataa kaikille suurimmille amerikkailaisille golftv-yhtiöille (ESPN, Golf Channel, CBS, NBC) ja kansainvälisille tv-partnereille, lehdistölle, pelaajille, valmentajille ja caddeille, mobiililaitteille, erilaisille golfstudioille, golfkenttien arkkitehdelle sekä erilaisiin viihdetarkoituksiin ja muille asiakkaalle.
Nykyisin on saatavilla muutamia kannettavista ulko-olosuhteissakin käytettäviä kevyitä tutkatekniikkaa käyttäviä lyöntianalysaattoreita. Yksityisessä harjoittelukäytössä tunnetuin analysaattori on tanskalaisen vuonna 2003 perustetun yrityksen TrackMan A/S:n tuote TrackMan. Se mittaa 3D-avaruudessa pallon ja mailan liikkeet lyönnissä. Sen tarkkuus on noin +/-1 m per 100 m. TrackMan tuottaa 26 erilaista dataparametria mailan ja pallon liikkeistä. Tuote on saanut vahvan jalansijan maailmalla, koska sen käyttö on vaivatonta, analyysit ja palautteet lyönnistä ovat selkeitä ja tarkkoja, sitä voi käyttää myös ulkotiloissa ja se soveltuu erilaisten urheilulajien käyttöön. Laitetta käyttää monet ammattilaisgolfarit mm. yli 150 PGA TOURin pelaajaa. Samoin lukuisat ammattivalmentajat, yliopistot, seurat, jne. Laitetta käytetään laajasti myös mailafittauksessa .
Lue GolfDigestin teksti TrackManista.
Lue GolfDigestin teksti TrackManista.
FlightScope X2 lienee tuoteominaisuuksiltaan lähimpänä TrackMania, mutta se ei ole saanut yhtä vankkaa jalansijaa ammattilaisten keskuudessa. Molemmat liikkuvat hinnaltaan samalla tasolla eli n. 20 000 euron tuntumassa. Näiden kahden lisäksi on joukko ‘taskumalleja’ hintaluokassa 200-300 €, kuten Swing Caddie, ES12, GC2, Sureshot, jne.
Em. lisäksi maailmalla on useita sisäkäyttöön suunniteltuja golfanalysaattoreita ja –simulaattoreita. Ne antavat myös hyvin realistista kuvaa lyönneistä, mutta niiden erikoisuudet löytyvät toisaalta. Nimittäin, niihin on yhdistettynä 3D-mallinnettuja golfkenttiä pelattaviksi ja nautittaviksi. Pelaajan lyönnit analysoidaan erilaisilla sensoreilla, kameroilla, tutkilla ja niiden kautta saatava informaatio siirretään tietokoneelle joka piirtää lyönneistä kuvan valitulle virtuaalikentälle. Muutama niistä tarjoaa pelimahdollisuuksia myös Internetin kautta.
Ks. tekstit P3-analysaattori-simulaattorista ja esittelyjä vastaavista ympäristöistä.
Jo golfuran alkuvaiheessa kaikille golfin harrastajille tulee nopeasti tutuiksi sellaiset käsitteet kuten slaissi ja huukki, mutta on olemassa myös muutamia muitakin pallon lentokaaresta nimensä saavia lyöntejä. Useimmiten ne tulevat tavalliselle pelaajalle vastoin halua ja ilman tarkoitusta. Ammattipalaajat sitä vastoin hallitsevat ja käyttävät niitä tarkoituksella ja monet näistä lyönneistä kuuluu heidän lyöntivalikoimaansa. Mutta miten tällaisia erikoislyöntejä saa aikaiseksi ja mitkä tekijät niihin vaikuttavat?
Yksi oleellisimmista lentorataan vaikuttavista tekijöistä on svingikaari/-polku (swing path). Svingipolku tarkoittaa mailan suuntaa suhteessa kohdelinjaan sillä hetkellä kun mailan lapa osuu palloon (at impact). Se missä asennossa lapa on osumahetkellä suhteessa svingipolkuun määrittää hyvin pitkälle (yhdessä mailanpään nopeuden kanssa) mihin suuntaan pallo lavasta lähtee, millaisen lentoradan ja kurvit se saa lennon aikana sekä mihin se lopulta päätyy ja kuinka pitkän matkan se lentää. Sillä on myös suuri merkitys siihen miten pitkä pallon lentomatkasta, pompusta ja rullista muodostuu.
Lapa voi tulla palloon kohdelinjan sisältä ja palata ulkoa sisään (1. kuva), tai se voi tulla palloon sisältä suorassa kohdelinjaan ja palloon ja palata takaisin sisälle (kuva 2), tai se voi tulla palloon kohdelinjan ulkopuolelta ja palata sen sisäpuolelle osuman jälkeen (kuva 3).
Lavan asennosta suhteessa svingikaareen osumahetkellä syntyy 9 erilaista perusvariaatiota lyönnin suunnalle. Niistä vain kolme versiota, suora, draw ja feidi voivat viedä pallon maaliin. Muiden kanssa se voi toteutua vain onnella ja poikkeavalla stanssilla eli lyöntiasennolla.
Lentokaareen vaikuttaa lavan asennon suhde svingikaareen lisäksi se mihin kohtaan lavan keskikohtaa (sweet spot) pallo osuu, lavan lähestymiskulma/osumakulma (angle of attack tai angle of approach=kulma jossa lapa on iskussa suhteessa vaakatasoon) sekä lavan nopeus iskussa. Nämä tekijät määräävät samalla pallon lentopituutta.
Katso tästä em asiaa havainnollistava YouTube-esitys.
Katso lyöntisuunnista Martin Chuckin video YouTubessa klikkaamalla tästä.
Katso tästä em asiaa havainnollistava YouTube-esitys.
Katso lyöntisuunnista Martin Chuckin video YouTubessa klikkaamalla tästä.
Muutamia peruskäsitteistä lisää.
TrackManin 10 perusperiaatetta tässä tekstissä.
TrackManin 10 periaatetta videoilla.
Erilaiset kulmat ja kierteet
Alla oleva kuva kertoo siitä millaisia erilaisia pallon kierteeseen ja nousuprofiiliin vaikuttavia pystysuuntaisia/vertikaalisia tekijöitä lyönnistä löytyy. Pallossa on aina kierrettä joko pelkästään taka-/alakierteenä (back spin), tai taka- ja sivukierteenä (side spin), mutta harvemmin ylä-/etukierrettä (top-/forespin). (Viimemainitun saa aikaiseksi lyötäessä pallon ylimpään puolikkaaseen mailan lavan alareunalla.) PGA Tourilla alakierre liikkuu lukemien n. 2700 rpm (draiveri) ja 9300 rpm (pitching wedge) välillä miehillä. Vastaavat luvut LPGA Tourilla ovat n. 2600 ja 8400 rpm. (rpm=rounds per minute eli kierrettä minuutissa).
TrackManin 10 perusperiaatetta tässä tekstissä.
TrackManin 10 periaatetta videoilla.
Erilaiset kulmat ja kierteet
Alla oleva kuva kertoo siitä millaisia erilaisia pallon kierteeseen ja nousuprofiiliin vaikuttavia pystysuuntaisia/vertikaalisia tekijöitä lyönnistä löytyy. Pallossa on aina kierrettä joko pelkästään taka-/alakierteenä (back spin), tai taka- ja sivukierteenä (side spin), mutta harvemmin ylä-/etukierrettä (top-/forespin). (Viimemainitun saa aikaiseksi lyötäessä pallon ylimpään puolikkaaseen mailan lavan alareunalla.) PGA Tourilla alakierre liikkuu lukemien n. 2700 rpm (draiveri) ja 9300 rpm (pitching wedge) välillä miehillä. Vastaavat luvut LPGA Tourilla ovat n. 2600 ja 8400 rpm. (rpm=rounds per minute eli kierrettä minuutissa).
Suurenna klikkaamalla kuvaa. |
Svingikaaren kulmista PGA TOUR:lla
Swing Plane - svingitaso(-kaari (mailan kiertokulma) - edestä/takaa. |
Tuo niin tärkeä asia lyönnissä: iskualue - Impact Zone.
Entinen ammattilaispalaaja ja nykyinen golfvalmentaja, CBS:n kommentaattori ja kenttäsuunnittelija Bobby Clampet on tehnyt Andy Blumerin kanssa (2007) kuuluisaksi tulleen kirjan nimeltä 'The Impact Zone: Mastering Moment of Truth'.
Clampetilla on ollut työssään mahdollisuus kuvata tv-yhtiönsä tarkkuuskameroilla eritasoisten pelaajia ja heidän mailansa käyttöä. Tästä tutkimustyöstä syntyi hänen maailmankuuluisuuteen noussut havaintonsa. Se koski eritasoisten pelaajin erilaista svingin alinta kohtaa. Korkealla tasoituksella pelaavilla svingin pohja oli keskimäärin n. 5 sm ennen palloa ja ammattilaisilla vasta 10 sm pallon jälkeen. Keskimääräisellä tasoituksella pelaavilla se oli pallon keskikohdassa ja scratch-pelaajilla noin 5 sm pallon edessä. Clambet tuli analyysissään siihen tulokseen, että pelaaja saisi keskimäärin 4 lyönnin parannuksen jokaisesta 5 sm:stä jolla hän pystyy siirtämään svingikaaren alinta kohtaa eteenpäin.
Katso tästä paria Clambetin videota YouTubessa:
Klikkaa kuvaa, jos haluat suurentaa sitä. |
Mielenkiintoista palloteoriaa
Näin käy pallolle kun mailan lapa iskee siihen voimalla. |
Pallon lentomatkaan, -korkeuteen ja kierteeseen vaikuttaa lavan osumakohdan lisäksi myös ilman tiheys/ilmanvastus ja maan vetovoima. Laskelmissa nämä huomioidaan ilman lämpötilana ja kosteutena sekä 'korkeusasemana' (altitudi). Samoin lentomatkaan vaikuttaa tuuli ja sen suunta ja voimakkuus- Edelleen siihen vaikuttaa pallon pintakuviointi (dimplet) ja niiden koko, syvyys ja määrä sekä pallon kovuus (kimmo-ominaisuudet). Suuri vaikutus ilmanvastukseen ja pallon nousuun on sillä millainen pallon pinta on eli kitka pallon pinnan ja ilman välillä sekä paine-ero pallon etu ja takaosan välillä.
Golfissa ja muita palloilulajeja tutkivassa tieteessä puhutaan ns. Magnus-efektistä. Sillä tarkoitetaan pallon kierteen vaikutusta poispäin pallon 'peruslentoradalta'. Pallon dimplet lisäävät pallon nousua takakierteen ansiosta ja voivat aiheuttaa lentorataan myös huukkia ja slaissia tms.
Golfpalloissa on yleensä hieman yli 300 dimpleä, mutta luku voi vaihdella 300-500 välillä. Esimerkiksi Titlestin Pro V1 niitä on 352 ja Pro V1 X:ssä 328 (Golf.com I/2013).
Ilmavirtaus pallon dimpleissä. |
Golfpalloissa on yleensä hieman yli 300 dimpleä, mutta luku voi vaihdella 300-500 välillä. Esimerkiksi Titlestin Pro V1 niitä on 352 ja Pro V1 X:ssä 328 (Golf.com I/2013).
Yksityiskohtaisempaa golfpallotiedettä löytyy lisää mm. Martin Paul Gardinerin kertomana osoitteesta The Physics of Golf tai linkistä Why are Golf Balls Dimpled? tai Douglas N. Arnoldin teksistä The flight of a golf ball tai teksistä Flight Trajectory of a Golf Ball for a Realistic Game.
Lyönneistä lisää huippuvalmentajien videoita:
Paul Wilsonin YouTube video aiheena 'Golf Impact: Kuinka suoristaa lapa yhtenäisesti'.
Tästä lisää Paul Wilsonin loistavia opetusvideoita löydät blogist klikkaamalla tästä.
Tiger Woodsin pitkäaikainen valmentaja Hank Haney puhuu tällä videolla myös Impact Zonesta.
PGA TOURin video amatöörin ja ammattilaisen mailan lavan liikkeen eroista iskualueella: Amateurs vs. Pros in Round 3 of RBC Heritage.
Katso blogitestit 'Kumman kokemuksen valitsisit - holarin vai albatrossin ?' ja
'PGA Tourin lyöntitilastoa vuodelta 2014'.
Kannattaa myös katsoa videoita blogitestistä 'Tunnettuja amerikkalaisia huippuvalmentajia'.
TrackMan esittelee sivuillaan listan golflyönneissä vaikuttavista fysikaalisista tekijöistä ('Trackman's Ten Fundamentals'. Alla näistä periaatteista ja muutaman käsitteen tarkemmasta sisällöstä ja merkityksestä.
TrackManin 10 periaatetta videoilla - videot 1-10.
TrackManin 10 periaatetta videoilla - videot 1-10.
Lyönnin pituuden maksimointi
Lyöjän draiverilyönnin pituuden maksimoiminen edellyttää paitsi lyöjän mailan lavan nopeutta ja oikeaa osumakulmaa, myös sitä, että samaan aikaan pallon nopeus, lähtökulma ja kierre ovat optimaalisia.
PGA Tourin ammattilaisen Kevin Streelmanin lyönnistä TrackMan analyysiä.
Alla TrackManin sivuilta tilastografiikkaa keskivertoamatöörimiespelaajan jakautumisesta mailanpäänopeuden perusteella eri nopeusluokkiin. Tilaston mukaan keskimääräinen mailanpään nopeus on 149,5 km/t (93,4 mph). Pelaajista 45 %:lla tämä nopeus on välillä 146-160 km/t.
Mailit kilometreiksi ylläolevasta taulukosta.
TrackMan on osoittanut testeissään, että amatööri-/harrastajapelaajat ovat kaukana tehokkuudesta draivereillaan. Taulukko alla näyttää millaisia arvoja keskivertopelaaja (em. 149,5 km/t) sai keskimäärin testeissä ja millaisia olisivat olleet optimaaliset arvot. Esimerkiksi kierre oli lähes 1000 kierrosta/min suurempi, lähtökulma 2,1 astetta suurempi kuin optimiarvo. Tuloksena oli yli 20 m lyhyempi lyönti. Osumakulman (attack angle) oli muuten -1,6 astetta.
TrackManin sivuilta. AMA=amatööripelaajat |
Lue lisää tästä mielenkiintoisesta raportista otsikolla: 'Performance of the average male amateur golfer'.
Smash Factor
Smash Factor (SF) liittyy energian määrään joka siirtyy mailan lavasta palloon. Mitä suurempi arvo on, sitä enemmän energiaa siirtyy palloon. Arvo lasketaan jakamalla pallon nopeus mailanpään nopeudella. Smash Factor kertoo sen kuinka keskelle lavan keskipistettä (sweet spot) pallo on osunut ja kuinka tehokas pelaajan svingi on. Täydellisen Smash Factorin arvo on 1,50. PGA Tourilla arvo vaihtelee välillä 1,47-1,49. Mitä suurempi mailan lavan staattinen kulma (loft), sitä matalampi on SF-arvon todennäköisyys. Esimerkiksi PW:lla tämä arvo tulisi olla lähellä 1,25.
Yleissääntönä TrackMan toteaa, että, jos halutaan maksimoida pallon nopeutta on tärkeämpää parantaa pallon osumaa lavan keskikohtaan kuin lisätä mailanpään nopeutta.
TrackManin mukaan "ylisvingaaminen" on yleistä harastajapelaajien keskuudessa. Vaikka tällainen saattaa kasvattaa mailanpään nopeutta, se voi vaikuttaa negatiivisesti osuman osumista iskussa keskelle lapaa, mikä puolestaan vähentää pallon nopeutta ja siten lentopituutta.
TrackManin mukaan "ylisvingaaminen" on yleistä harastajapelaajien keskuudessa. Vaikka tällainen saattaa kasvattaa mailanpään nopeutta, se voi vaikuttaa negatiivisesti osuman osumista iskussa keskelle lapaa, mikä puolestaan vähentää pallon nopeutta ja siten lentopituutta.
Yläkuva: nopea mailanpäänopeus + osuma ohi lavan keskipisteen, SF=1,40 Alakuva: hitaampi mailanpäänopeus + osuma keskelle lapaa, SF=1,50 |
Oletetaan, että lyöjä osuu palloon mailanpäänopeudella 144 km/t Smash Factorin ollessa 1,45, pallo lentää 183 m. Kun hän lisää mailanpäänopeutta ja osuu palloon 147 km/t, mutta samalla SF putoaa 1,40:een lavan osuessa pallon keskipisteen ohi, tulee lyönnille pituutta vain n. 179 m. Jos lyöjä lyö hitaammin ja kontroloidummin 141 km/t ja osuu palloon lavan keskikohdalla Smash Factorin ollessa 1,50, hänen lyöntinsä pituus on n. 187 m.
Ks. TrackMan ja Smash Factor.
Ks. myös huipuvalmentaja Martin Chuckin video tästä asiasta.
TrackManin 10 periaatetta: periaate 2/10 -Smash Factor.
Ks. TrackMan ja Smash Factor.
Ks. myös huipuvalmentaja Martin Chuckin video tästä asiasta.
TrackManin 10 periaatetta: periaate 2/10 -Smash Factor.
Pallon kierre (Spin Rate)
.
.
Golfpallon kierrenopeus (Spin Rate) on se määrä kierroksia jonka pallo kiertää akselinsa ympäri lavasta irrottuaan. Luku ilmoitetaan kierrosta minuutissa eli lyhenteellä kpm (rpm).
TrackMan: "Kierreluku on yksi vähiten arvostetuista luvuista, erityisesti tuulisissa olosuhteissa."
Pallo saa ensisijaisesti kierteensä kierrekulman (spin loft) ja lavan nopeuden (club speed) yhteisvaikutuksesta. Lisäksi osuma-alue lavassa ja kitka lavan ja pallon välillä vaikuttavat kierteen määrään.
Yleisesti ottaen, mitä suurempikulmainen maila (loft), sitä suuremman kierteen se synnyttää.
TrackMan: "Kierreluku on yksi vähiten arvostetuista luvuista, erityisesti tuulisissa olosuhteissa."
Pallo saa ensisijaisesti kierteensä kierrekulman (spin loft) ja lavan nopeuden (club speed) yhteisvaikutuksesta. Lisäksi osuma-alue lavassa ja kitka lavan ja pallon välillä vaikuttavat kierteen määrään.
Yleisesti ottaen, mitä suurempikulmainen maila (loft), sitä suuremman kierteen se synnyttää.
Lyömällä alaspäin palloon ei välttämättä lisää kierteen määrää. Myöskään lapakulman vähentäminen (deloft) ei välttämättä kasvata kierteen määrää, jos muut asiaan vaikuttavat tekijät pysyvät samoina.
Kun osuma on lavan keskikohdan alapuolella syntyy suurempi kierre, ja päinvastoin, jos osuma on lavan yläosaan. (Muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden ollessa samoja.) Tämä koskee draiveria, puumaloja ja hybridejä joissa ns. Center of Gravity-arvo (COG) on enemmän lavan takaosassa.
Ruoho ja/tai vesi pallon ja lavan välissä vähentävät kitkaa ja siten kierrettä.
Ruoho ja/tai vesi pallon ja lavan välissä vähentävät kitkaa ja siten kierrettä.
TrackManin 10 periaatetta: periaate 3/10 -kierre.
TrackMan keskiarvotilastoa kierteestä:
PGA Tour:
- 2686 kpm draiveri
- 6231 kpm rauta 6
- 2611 kpm draiveri
- 5943 kpm rauta 6
- 2896 kpm - scratch tai parempi pelaaja
- 2987 kpm - hcp 5 tasoinen pelaaja
- 3192 kpm - hcp 10 tasoinen pelaaja
- 3275 kpm - keskivertopelaaja hcp 14,5
- 3127 kpm - bogey pelaaja
- 2831 kpm - scratch tai parempi pelaaja
- 3027 kpm - hcp 5 tasoinen pelaaja
- 3207 kpm - hcp 10 tasoinen pelaaja
- 3287 kpm - hcp 10 tasoinen pelaaja
Pallon lähtökulma (Launch Angle)
Pallon lähtökulmalla eli vertikaalisella lähtökulmalla (Launch Angle) tarkoitetaan pallon lähtökulmaa suhteessa maahan/horisonttiin. Se, yhdessä pallon nopeuden kanssa, on ensisijainen tekijä joka määrää pallon saaman lentoradan korkeuden ja pituuden.
TrackManin sanoin: "Every golfer should be fitted to achieve the optimal balance of launch angle and spin rate based on their club speed and ball speed." (Jokainen golfari tulisi virittää/sovittaa siten, että he saavuttaisivat lähtökulman ja kierteen määrän välillä optimaalisen tasapainon perustuen heidän saavuttamaansa mailanpään ja pallon nopeuteen.)
Ns. dynaamisella lapakulmalla (Dynamic Loft) on suurempi vaikutus kuin osumakulmalla (Attack Angle) siihen, mikä tulee olemaan pallon lähtökulma (launch angle). (Track Man: "Draiverilyönnissä dynaamisella lapakulmalla on 4-kertaa suurempi vaikutus lähtökulmaan kuin osumakulmalla (Attack Angle) ja rautalyönneissä 3-kertaa suuempi.)
Lähtökulman keskiarvot vaihtelevat PGA Tourin pelaajilla 10,9 asteesta draiverilla 14,1 asteeseen rauta6:lla. LPGA Tourilla vastaavalu luvut ovat 13,2 ja 17,1 astetta.
TrackManin 10 periaatetta: periaate 4/10 -lähtökulma.
TrackManin keräämän tiedon mukaan keskiverto amatöörimiespelaajan draiver-lyönnin lähtökulmat ovat:
.
.
Lapasuunta/-polku (Club Path) on suunta johon lapa on menossa - oikealle tai vasemmalle - iskuhetkellä palloon (at impact). Tämä polku/svingikaari tulee joko sisältä-ulos (eli positiivinen (+), in-to-out) tai ulkoa-sisälle (negatiivinen (-) out-to-in). Suorassa lyönnissä tämä suunta/lähtökulma on nolla (0). Draw-lyönnille on edellytys, että lapa tulee sisältä ulos ja fadessa päinvastoin, ulkoa sisälle.
Saadaksesi ns. ‘0–lähtökulman’ (Zero Club Path) haluamasi svingisuunta riippuu osumakulmasta. Raudoilla lyötäessä svingin pitäisi tulla palloon ylhäältä alas laskevasti.
Suorat lyönnit
TrackManin 10 periaatetta: periaate 10/10 -laskeutumiskulma.
Osumakulma (Attack Angle)
Osumakulma (Attack Angle) on se kulma joka muodostuu mailan lavan suunnasta iskualueella (impact zone) eli liikeradasta juuri ennen ja jälkeen osuman (at impact). Toisin sanoen: osumakulma on vertikaalinen lavan suunta/kulma hetkellä jolloin se iskeytyyn palloon ja puristaa sitä kokoon maksiminsa.
TracManin tärkeitä huomioita liittyen osumakulmaan:
Naiset:
Miehet
Vuoden 2014 PGA ja LPGA Tourin keskiarvotilastoja mailan käytöstä.
.
Lähteitä ja linkkejä:
Golf Digestin taulukko (4.1.2017): Kuinka pitkälle eri ikäiset ja tasoiset pelaajaat draivaavat. (Tilasto kerätty 4-9 kk/2016.)
TRACKMAN AVERAGE TOUR STATS
PERFORMANCE OF THE AVERAGE MALE AMATEUR GOLFER
TrackManin 10 periaatetta videot.
Blogitesti PGA Tourin lyöntitilastoa vuodelta 2014
TrackMan Parameter Definition - PDF
Trackman Glossary
Swing Man Golf
TrackMan’s 10 Fundamentals PDF
TrackMan Tour Averages Stats 2014
Pallon lähtökulmalla eli vertikaalisella lähtökulmalla (Launch Angle) tarkoitetaan pallon lähtökulmaa suhteessa maahan/horisonttiin. Se, yhdessä pallon nopeuden kanssa, on ensisijainen tekijä joka määrää pallon saaman lentoradan korkeuden ja pituuden.
TrackManin sanoin: "Every golfer should be fitted to achieve the optimal balance of launch angle and spin rate based on their club speed and ball speed." (Jokainen golfari tulisi virittää/sovittaa siten, että he saavuttaisivat lähtökulman ja kierteen määrän välillä optimaalisen tasapainon perustuen heidän saavuttamaansa mailanpään ja pallon nopeuteen.)
Ns. dynaamisella lapakulmalla (Dynamic Loft) on suurempi vaikutus kuin osumakulmalla (Attack Angle) siihen, mikä tulee olemaan pallon lähtökulma (launch angle). (Track Man: "Draiverilyönnissä dynaamisella lapakulmalla on 4-kertaa suurempi vaikutus lähtökulmaan kuin osumakulmalla (Attack Angle) ja rautalyönneissä 3-kertaa suuempi.)
Lähtökulman keskiarvot vaihtelevat PGA Tourin pelaajilla 10,9 asteesta draiverilla 14,1 asteeseen rauta6:lla. LPGA Tourilla vastaavalu luvut ovat 13,2 ja 17,1 astetta.
TrackManin 10 periaatetta: periaate 4/10 -lähtökulma.
TrackManin keräämän tiedon mukaan keskiverto amatöörimiespelaajan draiver-lyönnin lähtökulmat ovat:
.
- 11,2 astetta - scratch-tai parempi pelaaja
- 11,2 astetta -hcp 5 tasoinen pelaaja
- 11,9 astetta - hcp 10 tasoinen pelaaja
- 12.6-14,5 aste tta - keskiverto pelaaja
- 12,1 ns. bogey golfari
.
- 12,7 astetta - scratch tai parempi pelaaja
- 12,0 astetta - hcp 5 tasoinen pelaaja
- 12,4 astetta - hcp 10 tasoinen pelaaja
- 13,6 astetta - hcp 15 tasoinen pelaaja
Ks. tekstin lopussa osuma- ja lapakulmista.
Pallon lähtösuunta (Launch Direction)
Lavan kulmalla osumassa eli osumakulmalla (face angle, lapakulma) - suora, avoin tai suljettu - on suurempi merkitys pallon lentosuunnan kannalta kuin svingikaarella (club/swing path). Siksi osumilla jotka menevät ohi lavan keskipisteen (sweet spot) on tärkeä merkitys, ei vain lapakulmalle, vaan myös pallon lähtösuunnalle.
Trackmanin havantojen mukaanlavan osumakulma vastaa draivereilla 85 %:sti siitä mihin suuntaan pallo aluksi lentää, ja raudoilla sama prosentti on 75. Lopuista 15 (draiver) ja 25 (raudat) prosentista vastaa svingikaari.
Esimerkki. Jos pelaaja haluaa lyödä pallon kohteen suuntaan (nolla lähtösuuntaan eli suorana), hän voisi lyödä siten, että sekä svingikaari että osumakulma (face angle) ovat nollana, tai tasapainoittamalla nämä kulmat siten, että nettotulos olisi nolla lähtösuunta. Raudalla esimerkiksi siten, että osamakulma on -2 astetta ja kaarikulma +6 astetta (koska: -2 * 75 % plus +6 * 25 % = 0).
TrackManin 10 periaatetta: periaate 5/10 -lähtösuunta.
Mailan svingisuunta (Club Path)
Esimerkki. Jos pelaaja haluaa lyödä pallon kohteen suuntaan (nolla lähtösuuntaan eli suorana), hän voisi lyödä siten, että sekä svingikaari että osumakulma (face angle) ovat nollana, tai tasapainoittamalla nämä kulmat siten, että nettotulos olisi nolla lähtösuunta. Raudalla esimerkiksi siten, että osamakulma on -2 astetta ja kaarikulma +6 astetta (koska: -2 * 75 % plus +6 * 25 % = 0).
TrackManin 10 periaatetta: periaate 5/10 -lähtösuunta.
Mailan svingisuunta (Club Path)
Lapasuunta/-polku (Club Path) on suunta johon lapa on menossa - oikealle tai vasemmalle - iskuhetkellä palloon (at impact). Tämä polku/svingikaari tulee joko sisältä-ulos (eli positiivinen (+), in-to-out) tai ulkoa-sisälle (negatiivinen (-) out-to-in). Suorassa lyönnissä tämä suunta/lähtökulma on nolla (0). Draw-lyönnille on edellytys, että lapa tulee sisältä ulos ja fadessa päinvastoin, ulkoa sisälle.
Saadaksesi ns. ‘0–lähtökulman’ (Zero Club Path) haluamasi svingisuunta riippuu osumakulmasta. Raudoilla lyötäessä svingin pitäisi tulla palloon ylhäältä alas laskevasti.
Mikäli pelaaja lyö ylöspäin palloon (draiveri), tulee svingisuunnan olla sisältä ulos (in-to-out) jotta lyöntiin saadaan 0-lähtökulma (Club Path). Jos golfari lyö alaspäin (raudat) palloon, svingisuunnan pitää tulla ulkoa sisään (out-to-in) jotta lyöntiin saadaan 0-lähtösuunta/-kulma.
Jos oikeankätinen pelaaja lyö ylös palloon, svingikaaren suunnan (swing (plane) direction) pitää olla positiivinen (oikealle) 0-lähtökulman saamiseksi. Jos hän taas lyö alaspäin palloon, pitää svingikaaren suunnan olla negatiivinen (vasemmalle) saman tuloksen saamiseksi. Se kuinka paljon sisältä-ulos/ulkoa-sisälle suuntaa tarvitaan osumakulmaa kompensoimaa 0-lähtökulman saamiseksi, riippuu svingikaaren pystysuorasta (vertikaalisesta) jyrkkyydestä.
Esimerkki. Rautalyönnissä 60 asteen svingikaarella (tyypillinen rauta 6 ja 7:lla) ja -5 asteen osumakulmalla (lähes PGA Tourin keskitasoa rauta 7:lla), svingisuunta tarvitsee olla -2,5 astetta (ulkoa sisään) 0-lähtökulman saamiseksi. Vastaavasti draiverilla 45 asteen svingikaarella (tyypillinen useimmille) ja +5 asteen positiivisella osumakulmalla (sisältä ulos) päästään samaan tulokseen.
Swing Plane - svingitaso(-kaari (mailan kiertokulma) - edestä/takaa. |
TrackManin sanoin: "Kun lyöt raudoilla alaspäin, kuten sinun pitäisi, ja draiverilla ylöspäin pituuden maksimoimiseksi (periaate #1), tarvitset kaksi erilaista svingisuuntaa(-rataa): ulkoa sisään raudoilla ja sisältä ulos draiverilla."
TrackManin 10 periaatetta: periaate 6/10 -lapapolku.
Pallon kierreakseli (Spin Axis I & II)
Kevin Streelmanin lyntianalyysiä rauta6:lla by TrackMan.
TranManin käsite kierreakseli I liittyy lapa-/osumakulman (face angle) ja lapasuunnan/lavan tulokulman/svingikaaren/-polun (club path) väliseen suhteeseen. Mitä suurempi ero näiden välillä on, sitä enemmän pallo kurvaa lentäessään. Kierreakseli II liittyy pallon osumaan lavan eri kohtiin.
Alakuvassa esimerkki lyönnistä joka on 183 m pitkä jossa osumakulma on ollut nolla, eli lapa on suorassa linjassa kohteeseen, mutta svingikaari (Swing/Club Path) yhden asteen verran avoin (+1o). Tuloksena on n. 7,5 m kaartava lyönti vasemmalle.
Lapakulma 1 aste suljettuna svingikaareen nähden. |
Jokaista 5 asteen kierreakselin (spin axis) kallistusta (tilt) kohden pallo kurvaa keskimäärin n. 3,5 m sivuun jokaisella 100 metrin lentomatkalla.
Oikeankätisellä pelaajalla, jos kierreakseli on oikealle (positiivinen), pallo saa fade- tai salissi -kierteen. Jos taas vasemmalle (negatiivinen), palloon tulee draw- tai hook-kierre.
Keskelle lapaa osuma: jos lapakulma (face angle) ja svingikaari (swing/club path) ovat samat, mutta svingikaari on negatiivinen tai positiivinen (ei ole 0), on tuloksena suora lyönti kohdelinjasta oikealle tai vasemmalle (pushi tai pulli).
Pallo on mahdollista lyödä suoraan siten, että se lentää suoraviivaisesti kohti kohdetta. Tehokkain tapa tähän on se, että sekä svingikaari että lapa-/osumakulma ovat molemmat 0 astetta ja, että osuma on keskelle lapaa.
Pallon laskeutumiskulma (Landing Angle)
Pallon pomppuun ja rulliin vaikuttaa ensisijaisesti pallon nopeus, laskeutumiskulma ja kierre alastulohetkellä.
TrackMan on huomannut kokeissaan, että pallon nopeus laskeutumisessa on suhteellisen vakio täyden svingin lyönneissä.
TrackManin 10 periaatetta: periaate 10/10 -laskeutumiskulma.
Osumakulma (Attack Angle)
Osumakulma (Attack Angle) on se kulma joka muodostuu mailan lavan suunnasta iskualueella (impact zone) eli liikeradasta juuri ennen ja jälkeen osuman (at impact). Toisin sanoen: osumakulma on vertikaalinen lavan suunta/kulma hetkellä jolloin se iskeytyyn palloon ja puristaa sitä kokoon maksiminsa.
TracManin tärkeitä huomioita liittyen osumakulmaan:
- Draiverilla pituutta voi maksimoida vain lyömällä positiivisella osumakulmalla eli hieman ylöspäin. Positiivinen osumakulma ei kuitenkaan takaa maksimipituutta, koska myös itse mailan sopivuudella (fit) pelaajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin on merkitystä asiassa.
- Draiverin lapakulma tulisi valita siten, että se 'täydentää' pelaajan osumakulmaa.
- Pelaajan, jonka mailanpäänopeus on hitaampi, pitäisi olla varovainen jotta hän ei löisi 'liikaa' alaspäin (negatiivinen osumakulma) rautamailoilla, koska tämä vaikuttaa potentiaaliseen lyöntipituuteen.
- -1,0 astetta draiveri
- -4,1 astetta rauta 6
LPGA Tourilla:
- +2,0 astetta draiveri
- -2,3 astetta rauta 6
TrackManin keskiarvoja amatööripelaajista draiverilla*:
Miehet:
Miehet:
- -0,9 astetta - scratch tai parempi pelaaja
- -1,1 astetta - hcp 5 tasoinen pelaaja
- -1,2 astetta - hcp 10 tasoinen pelaaja
- -1,8 astetta - keskivertopelaaja hcp n. 14,5
- -2,1 astetta - bogey pelaaja
- -0,9 astetta - scratch tai parempi pelaaja
- -1,8 astetta - hcp 5 tasoinen pelaaja
- -1,7 astetta - hcp 10 tasoinen pelaaja
- -2,3 astetta - hcp 15 tasoinen pelaaja
Ks. TrackManin sivuilta.
* Keskiverto amatööri-/harrastajapelaaja USGA:n (USA:n golfliitto) mukaan on ollut vuodesta 2005 lähtien miehissä hcp:llä 14,0-15,0 ja GHIN:n (Kiinan golfliitto) raportoinnin mukaan vuonna 2003 hcp keskiarvo oli 15,3 ja 14,3 vuonna 2012.
* Keskiverto amatööri-/harrastajapelaaja USGA:n (USA:n golfliitto) mukaan on ollut vuodesta 2005 lähtien miehissä hcp:llä 14,0-15,0 ja GHIN:n (Kiinan golfliitto) raportoinnin mukaan vuonna 2003 hcp keskiarvo oli 15,3 ja 14,3 vuonna 2012.
Lapakulma (Loft - Dynamic Loft - Effective Loft)
Loft-kulma on mailalle ilmoitettu asteluku joka määräytyy alla olevan kuvan mukaisesti. Sitä sanotaan myös lavan staattiseksi lapakulmaksi.
.
Mailan lavan dynaaminen kulma (dynamic loft) tarkoittaa lavan kulmaa sillä hetkellä kun se iskee kovimmillaan palloon (at impact). Tähän kulmaan vaikuttavia tekijöitä ovat: lavan osumakulma (attack angle), se kuinka paljon mailan varsi taipuu alasvedossa tai kuinka pelaaja vapauttaa (releases) mailanpään iskussa, onko lapa avoin tai suljettu suhteessa svingikaareen (club path) sekä se, mihin kohtaan pallo osuu lavassa. Dynaaminen kulma on siten kulma joka syntyy kun lapa iskeytyy palloon. Se voi olla pienempi kuin mailan staattinen kulma, jos maila nojaa lyönnissä eteenpäin, tai sitä suurempi, jos ranteet koukistuvat iskussa. Dynaamisesta lapakulmasta käytetään myös termiä effectiivinen kulma.
Loft-kulma on mailalle ilmoitettu asteluku joka määräytyy alla olevan kuvan mukaisesti. Sitä sanotaan myös lavan staattiseksi lapakulmaksi.
.
Mailan lavan dynaaminen kulma (dynamic loft) tarkoittaa lavan kulmaa sillä hetkellä kun se iskee kovimmillaan palloon (at impact). Tähän kulmaan vaikuttavia tekijöitä ovat: lavan osumakulma (attack angle), se kuinka paljon mailan varsi taipuu alasvedossa tai kuinka pelaaja vapauttaa (releases) mailanpään iskussa, onko lapa avoin tai suljettu suhteessa svingikaareen (club path) sekä se, mihin kohtaan pallo osuu lavassa. Dynaaminen kulma on siten kulma joka syntyy kun lapa iskeytyy palloon. Se voi olla pienempi kuin mailan staattinen kulma, jos maila nojaa lyönnissä eteenpäin, tai sitä suurempi, jos ranteet koukistuvat iskussa. Dynaamisesta lapakulmasta käytetään myös termiä effectiivinen kulma.
Oikeanlainen dynaaminen lapakulma suhteessa pelaajan mailanpään nopeuteen vaikuttaa merkittävästi siihen miten optimaalinen pallon lentoradasta muodostuu ja kuinka maksimaalinen pallon lentomatkasta tulee.
TrackManin keräämä data osoittaa, että draiverilla dynaaminen kulma vastaa 85 % lähtökulmasta ja osumakulma lopusta 15 %:sta. Raudoilla vastaavat prosentit ovat noin 75 ja 25.
TrackManin keräämä data osoittaa, että draiverilla dynaaminen kulma vastaa 85 % lähtökulmasta ja osumakulma lopusta 15 %:sta. Raudoilla vastaavat prosentit ovat noin 75 ja 25.
Esimerkki. 10 asteen lähtökulma raudalla lyötäessä syntyy osumakulmalla -5 astetta (alaspäin) dynaamisen kulman ollessa samaan aikaan +15 astetta (15*75 % + -5*25 % = 10).
Kun kitka lavan ja pallon välissä on niin heikko, että lapa ei saa otetta pallosta, lähtökulmaan vaikuttaa vielä em. korostuneemmin dynaaminen kulma. Tämä ja pienempi kierre selittää miksi tällaiset lyönnit ("fliers") kantavat pidemmälle ja korkeampina lentokaarina. (Fliers, lentolehtiset)
TrackManin keskiarvotilastoja dynaamisesta lapakulmasta.
PGA Tourilla:
- -12,8 astetta draiveri
- -20,2 astetta rauta 6
LPGA Tour:
- -15,4 astetta draiveri
- -23,6 astetta rauta 6
Miehet
- -13,0 astetta - scratch tai parempi pelaaja
- -13,2 astetta - hcp 5 tasoinen pelaaja
- -14,1 astetta - hcp 10 tasoinen pelaaja
- -15,1 astetta - keskivertopelaaja hcp 14,5
- -14,3 astetta - bogey pelaaja
Naiset
- -14,8 astetta - scratch tai parempi pelaaja
- -14,4 astetta - hcp 5 tasoinen pelaaja
- -15,0 astetta - hcp 10 tasoinen pelaaja
- -16,5 astetta - hcp 15 tasoinen pelaaja
* Keskiverto amatööri-/harrastajapelaaja USGA:n (USA:n golfliitto) mukaan on ollut vuodesta 2005 lähtien miehissä hcp:llä 14,0-15,0 ja GHIN:n (Kiinan golfliitto) raportoinnin mukaan vuonna 2003 hcp keskiarvo oli 15,3 ja 14,3 vuonna 2012.
Vuoden 2014 PGA ja LPGA Tourin keskiarvotilastoja mailan käytöstä.
.
Suurenna klikkaamalla kuvaa. |
Lähteitä ja linkkejä:
Golf Digestin taulukko (4.1.2017): Kuinka pitkälle eri ikäiset ja tasoiset pelaajaat draivaavat. (Tilasto kerätty 4-9 kk/2016.)
TRACKMAN AVERAGE TOUR STATS
PERFORMANCE OF THE AVERAGE MALE AMATEUR GOLFER
TrackManin 10 periaatetta videot.
Blogitesti PGA Tourin lyöntitilastoa vuodelta 2014
TrackMan Parameter Definition - PDF
Trackman Glossary
Swing Man Golf
TrackMan’s 10 Fundamentals PDF
TrackMan Tour Averages Stats 2014