Kokemuksia P3ProSwing simulaattorista.

Kuva P3:n sivuilta www.p3proswing.com
P3ProSwing

P3ProSwing on sisäkäyttöön suunniteltu analyysi- ja simulaattoriympäristö. Sen valmistaja on USA:n Mainen osavaltion Bethelin kaupungissa toimiva Sports Vision LLC. Yritys harjoittaa liiketoimintaansa toiminimellä Sports Vision Technologies. P3ProSwingin asiakaskunnan muodostaa golfin harrastajajien ohella mm. lajin opetusammattilaiset, golfklubit ja -kaupat. Yritys kertoo sivuillaan, että "P3ProSwing on markkinoiden tarkin golfsvingin analysaattori." Pelaaja saa monipuolista ja välitöntä sekä tarkkaa analyysiä jokaisesta lyönnistään. Pelaaja voi lisäksi pelata ympäristössä 3/2017 tilanteessa jopa 132 virtuaalikenttää sekä paikallisesti että Internetin kautta maailmalla olevien pelikavereiden kanssa (P3 Live). 

Simulaattorista televisiossa ja lehdistössä

P3 lyhenne tulee sanoista Practise, Play ja Perform - harjoittele, pelaa ja suorita.


P3 ensimmäinen valintaikkuna


P3ProSwing simulaattorin erilaiset paketti-vaihtoehdot.

P3ProSwing toimitetaan 6 eri paketissa ja hinnat vaihtelevat Pro Economyn 999 dollarista Masters Studion 14 999 dollariin. Suomeen toimitettuna hintaan tulee lisäksi arvonlisävero, kuljetuskulut ja tullimaksu. Edullisimpaan Pro Economy -pakettiin kuuluu sensorimaton ja ohjelmiston sekä 180 päivän takuun lisäksi 20 virtuaalikenttää. Mukana tulee muutama muovitii, mailan lapoihin liimattavia teippejä, pehmopalloja sekä sensoriteipin asennusapuväline. Masters Studio sisältää kaiken mahdollisen jota tähän analyysi- ja simulaatioympäristöön on saatavilla. Paketti sisältää mm. kaksi sensoria ja niille tarkoitetun ison lyöntimaton sekä puttimaton, ison lyöntiverhokokonaisuuden syvine sivuverhoineen (310x278x548 sm - k*l*s), projektorin, esiasennetun tietokoneen kosketusnäytöllä, 2 videokameraa, kaikkiaan 132 virtuaalikenttää, 2 vuoden takuun, pallon kierrelisenssin,

Ks. tästä pakettivaihtoehtojen tarkempi sisältö ja vertailu.

Paketit eroavat toisistaan em. kahden ääripään välillä sen mukaan kuinka monta virtuaalikenttää ne sisältävät (20-132), kuinka pitkä takuuaika ostetaan sensorimatolle (6-24 kk), halutaanko lyöntimatto ja millainen, ostetaanko lyöntiverho ja millainen, haluaako pakettiin projektorin, tietokoneen, kosketusnäytön ja/tai ostaako pakettiin videokameroita svingin kuvaamiseen eri suunnilta. Edullisempiin paketteihin ei sisälly pallon ala- ja sivukierteen ilmoittavaa softalisenssi, mutta sen voi ostaa erikseen. 

Ks. tuoteluettelo.

Käytön aikana kuluu kulutustarvikkeita kun muovitiit katkeilevat, pehmopallot repeilevät ja kun puumailojen ja hybridien lavan pohjaan liimatut tarrat kuluvat. Jos käyttäjä on hankkinut lyöntiverhon, hän voi lyödä matolta myös aitoja kovia golfpalloja verhoon. Verhokangas kestää jopa 320 kmh pallon iskunopeuden. Lyöntiverhoa simulaattorin käyttäminen ei kuitenkaan vaadi.


Itselläni on simulaattorivalmistajalta ostettu lyöntiverho, mutta svingaan pääasiassa sensorin läpi ilman palloja eli teen pääasiassa 'ilmaveivejä'. Svingini on ollut liiaksi käsivoittoinen ja vartalon käyttö on ollut vajavaista. Kun käytän palloa, yritän helposti lyödä sitä, vaikka golfissa pitäisi svingata eli viedä lyönti läpi iskualueen tasapainoiseen loppuasentoon saakka. Pallon käyttö on häirinnyt minua tähän pyrkiessäni ja siksi pelaan pallon kanssa harvemmin. Toinen syy oikeiden pallojen käyttämättä jättämisessä on ollut lavan ja pallon osuman aiheuttama isku joka paljon tehtynä on tuottanut minulle hartia-/olkapääkipua. Erityisesti selkävaivani ovat tehneet liikkuvuuteni vajavaiseksi, mutta väitän, että keskittyminen koko svingiin on parantunut oleellisesti juuri siksi, että en käytä juurikaan palloja, vaan kesityn enemmänkin svingin osa-alueisiin.

Perusdata svingistä tulee sensorimatosta.

P3ProSwing saa signaalidatansa pienestä sensorimatosta (36x23 sm) jonka yli golfmailan lapa viedään svingin aikana. Matossa on 65 infrapunalamppua 6 rivissä. Ne rekisteröivät lavan liikkeet sivuttais- ja korkeussuunnassa ennen palloon tuloa, osumassa ja sen jälkeen osuman. Tämä data siirtyy USB-kaapelia pitkin tietokoneella olevalle simulaattoriohjelmistolle. 


Rautamailat antavat palautteen ilman sensoriteippejä (ks. teksti alla), mutta puu- ja hybridimailat pitää teipata ennen svingiä oikealla tavalla oikean feedbackin saamiseksi sensorilta. Lisäksi jokaisen pelaajan jokaiselle mailalle asetetaan erilaisia parametrejä joilla on vaikutusta pyrittäessä mahdollisimman realistiseen palautteeseen lyönnistä.




P3ProSwing:llä saa hyvin realistisen tuntuista palautetta. Pelaan melko usein Suomen sisägolfkaudella myös ulkomailla ulkokentillä. Näin pääsen vertailemaan sisägolfia ulkogolfiin lähes reaaliajassa. Olen oppinut viime vuosina löytämään simulaattoriin itselleni parhaiten sopivat parametriarvot ja näin saanut molemmat golfit mahdollisimman lähelle toisiaan niin lyöntituloksissa kuin -pituuksissa eri mailoilla eri paikoista. Pelaan simulaattorilla tosin lähes yksinomaan olosuhdeparametreilla 'kuiva kenttä' ja 'ei tuulta' sekä 'lipun paikka oletusvaikea', mutta niin olen päässyt pelaamaan monet viime kierrokseni myös ulkona maailmalla.

Sensorimatto on lahjomaton lyönnin analysaattori joka joskus tuntuu hieman ylikorostavan virheitä. On kuitenkin turha väittää, että lyönti ei tullut ulkoa tai lapa oli suljettu, tai ettei lapa tullut iskuun tietyssä kulmassa, koska tekniikka niin osoittaa. Sensorin antamasta datasta ohjelmisto tekee ennusteen pallon lentokaaresta ottaen huomioon valitun mailan ja annetut parametrit. Tekniikka ei perustu tutkaan (Doppler Effectiin) kuten paljon kalliimmat ratkaisut kuten Trackman ja FlightScope tai kameratekniikkaan perustuvat tekniikat ja kilpailee tasavertaisesti niiden kanssa lyöntiä analysoidessaan, mutta lyö ne laudalta reilusti edullisuudessaan ja monipuolisuudessaan. P3ProSwing antaa tarkkaa analyysiä svingistä, mutta sillä on myös toinen vielä vetovoimaisempi hienous: simulaattorilla pääsee pelaamaan monia hienoja virtuaalikenttiä joita voi viritellä (sade, tuuli, lipun paikka, kentän kovuus, rullin kitkat, penaltit, jne.) ja saada upeita kokemuksia yksin tai yhdessä - paikallisesti ja myös netin kautta globaalisti pelaten ja myös osallistumalla turnauksiin. Pelattaessa kenttiä saa jokaisesta lyönnistä arvokasta palautetta - välittömästi. Pelin aikana voi ottaa uusintalyöntejä ja kokeilla erilaisia lyöntivariaatioita, vaihtaa mailaa ja vaikka kokeilla mikä olisi paras vaihtoehto tällä väylällä, tästä paikasta, jne. Parhaimmillaan simulaatioympäristö opettaa näin myös pelistrategiaa.

Sisägolfissa lyödään aina lyöntimatolta ja se ei ole lainkaan sama asia kuin lyödä ulkogolfissa jokainen lyönti epätasaiselta ja usein epävakaalta alustalta. Vaikka olen oppinut simulaattorissa lyömään todella hyviä lyöntejä melko varmasti/konsistensisti ulos siirtyessäni tasapainon ja painonsiirron kanssa on usein ongelmia. Tottuminen ulkogolfin epätasaisuuksiin on ottanut minulta 1-2 kuukautta joka vuosi. Tosin tähän vaikuttanee myös minulla jo vuosia jatkuneet isot selkä- ja polviongelmat.

Lue artikkeli tutkamonitoreista.

Yleisin tutkamonitori Trackman olettaa tasaista pintaa ja tiettyä kovuutta sillä. Lisäksi se perustaa pallon käyttäytymisen näille oletuksille ja lyönnistä saamaansa kierredataan, pallon laskeutumiskulmaan ja nopeuteen laskeutumisvaiheessa ennen osumista pintaan.

Trackmanin omilta sivuilta kommentti:

"Remark: TrackMan calculates bounce and roll based on a proprietary model that assumes a flat surface with certain hardness. Landing spin rate, landing angle, and landing ball speed are all factors in determining the estimated bounce and roll of a specific shot."


Pelaaminen virtuaalikentillä voidaan varioida monipuolisesti.


Kunkin pelaajan puu-, rauta- ja hybridimailoille on mahdollista asettaa päälle tai pois päältä ns. 'sweet spot penalty' -parametri. Kun asetus on päällä ja pallo osuu lavan vihreälle alueelle lyöntiin ei lasketa virhettä. Jos se osuu kuvan punaiselle alueelle, virhe% on paikasta riippuen 0-15 %. Mikäli osuma on vihreän ja punaisen alueen ulkopuolella, katsotaan lavan liikkuneen osumassa pallon ohi (whiff)Putterissa sovelletaan vain tätä ohilyöntiä. 'Optimi osuma-alue' (sweet spot) on luonnollisesti määritelty softassa erilaiseksi draiverille, puu-, rauta-, wedge- ja hybridimailoille sekä putterille (lavan korkeus, etäisyys kantapäästä ja varpaasta sweet spottiin).


Olen silloin tällöin testannut tätäkin asiaa ja asettanut mailojen lapaan erikoisia 'osumatarroja' ja lyönyt oikeita palloja lyöntiverhoon. Tuloksena on lähes poikkeuksetta osumajälki tarrassa samassa kohtaa mitä simulaattori lyönnistä näyttää graafisesti, mikäli tii on asetettu mailalle oikealle korkeudelle sekä simulaattoriparametreissa virtuaalisesti että sensorimatolla fyysisesti.

Alla pari esimerkkiä puu3:lla lyömistäni lyönneista jotka oli lyöty samalla mailanpäänopeudella, osumakulma 3,5 astetta alaspäin palloon ja olivat lentoradaltaan suoria. Osumakohta oli paremmassa lyönnissä vihreällä ja huonommassa punaisella lavan osama-alueella josta syystä penaltia on tullut 4,8 %.


Itse jätän useimmiten ruksaamatta puu- ja hybridimailoijen 'sweet spot penaltyn' ja siten saan niillä parempia lyöntejä vaikka osuma ei olisikaan lavan optimialueella. Kun simulaattorilla pelaa aloittelijoita, harvemmin pelaavia tai lapsia, ei olisi järkeä laskea pelinautintoa tällä tavoin. Simulaattori joka tapauksessa korostaa virheitä muutoinkin.

Pelattaessa virtuaalikenttiä voidaan peliolosuhteita muuttaa monipuolisesti. Esimerkiksi sitä kuinka paljon lyönnistä verotetaan prosentteja, jos pallo on raffissa ja väylä- tai viheriöbunkkerissa.



Pelissä voidaan muuttaa myös pallon kierintäkitkaa väylillä ja viheriöillä.



Virtuaalikenttien peliolosuhteita voidaan muuttaa mielenkiintoisella tavalla olosuhdeparametreillä: onko selkeää, pilvistä, sadekuuroja tai vesisadetta; onko kevyttä, keskikovaa vai kovaa tuulta, vai ei tuulta lainkaan. Simulattorissa voidaan antaa myös kellonaika milloin peli alkaa. Tämän mukaa pävän valoisuus muuttuu pelin edetessä kuin oikeassa pelissäkin. (Tämä muutos tapahtuu pelin etenemisen mukaan enemmän kuin oikena kellonajan muutoksen mukaan.)



Pelissä voidaan valita myös lipun paikan vaikeusaste: helppo, oletus ja vaikea.

Pelimuotoja on valittavissa 5 eri muotoa: lyöntipeli, pistebogey (Stableford), muunneltu pistebogey, reikäpeli ja skini.


Viheriön kovuus voidaan määrätä pehmeäksi, normaaliksi ja kuivaksi. Näiden vaihtoehtojen lisäksi voidaan säätää pallon vierintäkitkaa viheriöllä ja saada pallon rulaaminen viheriöllä mahdollisimman totuudenmukaiseksi.


Virtuaalikenttiä pelattaessa voidaan määrätä pallon ollessa jo viheriöllä katsotaanko pallon olevan automaattisesti reiässä yhdellä lisälyönnillä ja lisäksi miltä etäisyydeltä se katsotaan olevan sitä. Tällä saadaan nopeutettua peliä. Lisäksi  voidaan määrätä kuinka monta uusintalyöntiä per reiä ja/tai per kierros annetaan pelaajille, tai annetaanko rajoittamaton määrä niitä. Pelissä voidaan määritellä myös onko pallo reiässä yhdellä lyönnillä (gimmies) automaattisesti ja miltä etäisyydellä. Puttien enimmäismäärä voidaan rajata 1, 3 ja 5 puttiin.




Simulaattori tallettaa allaolevista lyöjän lyönneistä tilastoa.



Puu- ja hybridimailat pitää teipata, mutta rautamailoja ei tarvitse teipata välttämättä.

Kaikkiin puu- ja hybridimailojen pohjaan on liimattava tummaa peiteteippiä jonka päälle asetetaan erikoinen heijastava sensoriteippi. Samoin putteriin pitää liimata nämä kaksi teippityppiä. Käytössä puu- ja hybridimailan lapa osuu usein sensorimattoon, tai ainankin hipaisee sitä. Näin käy erityisesti aloittelijoilla, simulaattoriin ensimmäisiä kertoja tutustuvilla ja joskus myös hyvilläkin golfareilla. Asia toistuu myös omassa pelissäni, vaikka olen käyttänyt simulaattoria jo lähes 8 vuotta (pääasiassa taviaikana). Lyönnin osuessa mattoon syntyy teipin ja maton muovinurmen välille kitkaa ja lämpöä josta syystä sensoriteippi (kuvassa vaaleampi kapea) naarmiintuu, tummuu, katkeilee tai irtoaa pohjateipistä. Kun tarpeeksi usein raapii sensorimaton pintaa mailan lavalla, pitää vaihtaa koko pohjateippi. Onneksi tämä pitää tehdä vain harvoin, koska pohjateipin haalistuneen tai rikkoutuneen alueen voi peittää/korjata lisäämällä tällaiselle lavan alueelle uutta tummaa teippiä. Paljon useammin pitää vaihtaa varsinainen sensoriteippi.


Rautamailojen lapaan ei tarvitse liimata teippejä lainkaan, koska sensorimatto osaa lukea näiden mailojen liikkeen hyvin ilman niitä omien kokemuksieni mukaan. Rautamailojen pohjan tulee kuitenkin olla puhdas ja aika ajoin pohja tulee puhdistaa kertyneestä muovikalvosta jota sensorimaton muovinurmesta kertyy kitkasta. 

Simulaattorin toimittaja myy pohjateippiä rullana josta voi leikata mailoihin sopivia palasia. Saatavilla on myös teippipaloja joihin valmiiksi liimattu sensoriteippi. Koska nuo tummat pohjateipit ovat hintavia, vaikkakin erittäin laadukkaita, olen käyttänyt paljon urheilu- ja rakennustarvikemyymälöistä saatavaa kulutusta kestävää teippiä. Tosin olen enemmänkin korjaillut pohjateippiin tulleita kulumia näillä. Olen kokeillut ja hyväksi todennut myös sensoriteipin korvaavaa heijastavaa teippiä jota saa Suomesta. Sitä saa rullana, mutta pitää leikata oiken kokoiseksi. Tärkeintä on kuitenkin tarkka sensoriteipin asennus lavan pohjaan ja ylimääräisten heijastusten estäminen lavan kulkiessa sensorimaton valojen yli. 


Kun teippaus on tehty oikein, sensori antaa lavan liikkeestä (club path) tietoa ennen osumaa, osumassa ja jälkeen osuman 1 asteen tarkkuudella sekä lavan kulmasta osumassa (face angle) ennen, osumassa ja jälkeen osuman 1/10 asteen tarkkuudella. Lue valmistajan sivuilta patentoidusta teippausmenetel-mästä.

Ks. blogiteksti: Erilaiset golflyönnit ja niiden perusfysiikkaa.

Kymmenien tuhansien lyöntien kokemuksella voin sanoa, että rautamailoja ei tarvitse teipata lainkaan. Olen käyttänyt monen eri vamistajan rautasettejä ja -mailoja (Callaway, TaylorMade, Thomas Golf, Mizuno, Ping, Cleveland, jne.), uusia ja vanhoja, eikä ongelmia ole ollut juurikaan lyöntien rekisteröinnissä. Pääasiassa vain silloin kun mailan pohja ei ole ollut puhdas ja siihen on lyönneissä kiinnittynyt muovikalvoa. Yo. likkitekstissä valmistaja kuitenkin suosittaa myös rautamailan teippausta, mutta minusta turhaan. Joissakin mailoissa, erityisesti wedgeissä, tosin voi olla lavan pohjan muoto sellainen, että teippaus on paikallaan. Itsellänikin on myös sellaisia mailoja, mutta en käytä niitä juuri siksi.

P3 ProSwingin vaatimukset tietokoneelta.

P3ProSwing toimii seuraavissa Windows-ympäristöissä: Windows Vista (SP2 tai uudempi), Windows 7 (SP 1 tai uudempi), Windows 8 ja 8.1 sekä Windows 10. Yritys on jo lopettanut tuen Windows XP:lle. 

Tietokoneelta vaaditaan 2 Ghz+ moniydinprosessoria, 4 GB+ RAM, 512MB+, tai mieluummin 1 GB, muistia grafiikkakortilat, 35 GB kovalevytilaa sekä pelattaessa netin kautta ohelmistoon sisältyvää ProGolf7:aa, laajakaistayhteyttä - mieluusti 'nopeaa' laajakaistayhteyttä. Olen asentanut ohjelmiston vuosien varrella viiteen erilaiseen tietokoneeseen ja kokemukseni on, että prosessorin nopeuden lisäksi näytönohjaimen tason tulee olla riittävän hyvä. Samoin, jos kuvat heijastaa projektorilla verholle pitää myös sen valinnassa olla kriittinen jotta peliympäristöstä saa parhaan mahdollisen nautinnon.

P3ProSwing ohjelmiston voi ladata kuka tahansa yrityksen nettisivuilta ja katsella sen ominaisuuksia omalta tietokoneeltaan. Pelaaminen ei tietenkään onnistu, koska se vaatii sensorimattoa. Ohjelmistoa voi kuitenkin selailla hyppimällä latauksessa mukana tulevia neljää peruskenttää ja niiden väyliä voi lennellä yli (fly over). Samoin voi tutkiskella ohjelmiston ominaisuuksia klikkailemalla sen linkkejä. Ladattaessa mukana tulee neljä virtuaalikenttää. Kaksi niistä on täyspitkiä (Monterey Bay ja Abu Dhabi Golf Club - National Course) ja kaksi par3-kenttää (_Par3 Executive Dunes East ja _Par3 Hills of Clarity).

Peliä viritettäessä on valittavana grafiikan ja äänen osalta monia vaihtoehtoja mm. miten tarkkaan ja miltä etäisyydeltä ohjelma kuvaa maaston ja objektien yksityiskohtia, tai mitä ääniä pelin aikana haluaa kuulla (selostus lyönnistä, ympäristön ja yleisön ääniä). Graafisten ominaisuuksien virittämismahdollisuuksissa simulaattorisofta ottaa hyvin huomioon erilaiset käyttäjät ja heidän konekapasiteettinsa. Omasta kokemuksestani (8 v. ja 4 eri koneella sekä 6 eri Windowsin käyttöjärjestemällä: XP, Vista, 7, 8, 8.1 ja 10) sanoisin, että kaikissa ympäristöissä simulaattorisofta on toiminut moitteettmomasti. Suositukseni on, että pelaajana en tinkisi keskusmuistista ja grafiikkakortin ominaisuuksissa. Näin erityisesti, jos aikoo liittää tietokoneeseen hd-tasoisen projektorin. Nautinto kasvaa, jos muistia ja muuta vääntöä on P3ProSwingille. Tämänkin softan tarve tässä suhteessa kasvaa vuosien myötä ja hyvä niin.
.
Simulaattorin antama feedback lyönnistä.
.
Ohjelman pääpalkin valintalinkit ovat (rangella ja pelissä) valikko (Menu), vaihtoehdot (Options), mailat (Club), ja lyöntivariaatiot (Shot). Näiden lisäksi yläpalkissa on lyöntisuunnan valintanuolet, valitun lyöntityypin ilmaisin, tuulilukema (kph), jos pelissä on valittu tuulta. Lisäksi palkissa näkyy onko lyöjä valinnut lyönnin tiiltä vai maasta. Uusiin versioihin (8.xxx) tuli mahdollisuus valita kolmen lyöntimuodon välillä: normaali, flop- ja punch-lyönti. Punch-lyönti on matala jota voi tarvita lyötäessä puun oksien alta ja flop-lyönti joka on korkea lyönti jota voi käyttää esimerkiksi haluttaessa saada pallo pysähtymään nopeasti viheriöllä.

Yllä pääpalkin linkit avattuna range-näytöllä.


Yksi P3ProSwingin mielenkiintoisimmista piirteistä on monien erilaisten kamerakulmien valintamahdollisuus. Pallon lennon voi nähdä näytöllä monesta ei kulmasta ja kamerakulman voi vaihtaa missä vaiheessa peliä tahansa. Valittavana on peräti 14 ei kuvauskulmaa putissa ja muissa lyönneissä.


Pelaaja voi valita myös millaista palautetta hän haluaa lyönnistään näytölle. Valittavana on (Personal Information linkin alla) kolme vaihtoehtoa: graafinen muoto (vasemmalla), tekstimuotoinen (oikealla) tai yksinkertaistettu (alimmainen) muoto. 




Pelaaja voi kytkeä päälle/pois muutamia palautetietoikkunoita (HUD eli head-up display) pelin aikana. Näillä saadaan näkyviin tai pois näkyvistä lyöntiä koskevia erilaisia asioita graafisesti esitettynä. Tällaisia ikkunoita ilmestyy peliruudun päälle/sivuun, jos on valittu HUD Optioissa. Tässä muutamasta niistä enemmän. Pelaajatiedot eli 'Player Info kertoo pelaajan nimen ja kuvan sekä mikä on hänen lyöntitilanteensa pelin aikana (+/- lyöntiä suhteessa kentän par-lukuun. Tämä pikkuikkuna tulostuu näytön vasempaan alareunaan. 'Shot Analysis' piirtää lyönnistä pallon vertikaalisen ja horisontaalisen lentoprofiilin. 'Mini Map' on näytön vasempaan reunaan tulostuva pikku kuva väylästä. Tässä kuvassa näkyy lyödyn pallon paikka väylällä ja siitä kohtaa voi hiirellä katsoa etäisyydet mihin kohtaan tahansa väylällä seuraavaa lyöntiä suunnitellessa.


Lyönnit voi tallentaa levylle videona.

Eräs P3ProSwingin heinoista ominaisuuksista on mahdollisuus tallentaa lyöntejä tietokoneen kovalevylle videona. Näin albatrossit, holarit ja iiglet voi katsella myöhemmin videolta. Viimeisimmät lyönnit ovat katsottavissa välaikaisessa muistissa pelin aikana. Lyöntejä voi katsoa ja tallentaa erilaisista kamerakulmista.


Pikanäppäinten asetus 

Pelissä kannattaa valita tiettyihin valintoihin oma pikanäppäin, koska se on pelin sujumisen ja mielekyyden kannalta hyvä ratkaisu. P3ProSwingissä on tähän toimintaan ratkaisuna ns. 'Remap Controls' -toiminto (Options-linkin kautta). Kontrollinäppäinten valinnan jälkeen pelaajat voivat vaihtaa mailaa, lyöntimuotoa ja tehdä muutamia muita valintoja vain yhtä tai kahta näppäintä painamalla. Esimerkiksi kun pelaaja haluaa lyödä rauta7:lla, hän tai kanssapelaaja painaa näppäimistöllä numeroa 7 ja valinta on tehty. Ts. ei tarvitse avata päävalikon 'Clubs' (mailat) linkkiä hiirellä valita tuo maila.


Sensorimatosta pikkasen lisää.

Sensorimatto on tiheää ja joustavaa materiaalia ja isku siihen on pehmeähkö. Maton muoviruohopinta on toimittajan mukaan myös kestävämpää kuin aikaisemmassa versiossa, jollainen itselläni oli 2010-2015. Vanha rikkoutui ja jouduin lähettämään maton korjattavaksi jenkkeihin jossa siihen vaihdettiin uusi piirikortti ja pintaruoho.


Vaikka itselläni matto rikkoutuikin se ei tarkoita, että se olisi heikkorakenteinen, päinvastoin. Mattoni oli ollut siinä vaiheessa noin 5 vuotta täydessä ja jatkuvassa käytössä syys-, talvi- ja kevätaikana. Se sai tänä aikana todella rajua rajuja iskuja niin itseltäni kuin monilta kanssapelaajiltakin. Osa heistä ei koskaan aiemmin ollut koskenutkaan golfmailaan ja iskut suuntautuivat monesti suoraan mattoon. Yrittäjinä oli myös useampia aktiiviurheilijoita ja myös 'voimamiehiä' jotka löivät kauhukseni mattoon yrittäessään saada palloa lentämään mahdollisimman pitkälle. Vasta satojen tällaisten iskujen jälkeen matto sai nuo uudet varaosat valmistajan luona.

Golfkenttien pelaaminen Internetin kautta.




Tästä lisää lähiaikoina.

Kokemuksiani P3ProSwingistä

Parhaita kokemuksia ovat luonnollisesti onnistumiset pelissä, niin virtuaalipelissä kuin ulkopelissäkin. Par'eja ja böödejä tulee simulaatorissa lähes yhtä harvoin kuin ulkopelissä ja lyöntitulokset ovat samaa luokkaa kuin ulkopelissä. Tässä kuitenkin muutama esimerkkivideo onnistuneista lyönneistä jollaisia odotan vielä ulkopeliini. (Paranna videon laatua muuttamalla resoluutio 720p videoraamin oikealta alareunasta.)

Kuviteellinen Burrangarra on haasteellinen par4 joka on 43 m alas lipulle. Tässä hieno avauslyönti

ja siitä jatkolyönti lipulle 4 m päähän.

Forest Park on 9-reikäinen par3-kenttä jossa taannoin tein yhden harvoista holareistani väylällä 3.

Pari vuotta sitten tuli tehtyä holariakin vaikeampi albatrossi Augustan kuuluisan kentän par5-väylällä numero 13. Kakkoslyönti lipun tuntumaan ja putti sisään.

Tarkempi kuva samasta Augustan väylästä joka kuvaa kuinka vaikea on tulla lipulle tuosta suunnasta.

Laurel Vally väylä 18 (par5) ja kakkoslyönti puu3:lla viheriön reunaan 11 m lipusta josta onnekas chippi sisään ja eagle.


Hankin simulaattorin vuodenvaihteessa 2009/2010. Olin sitä ennen 2009 kesällä hurahtanut golfiin ja suorittanut green cardin syyskuussa. Marraskuussa tilasin P3proSwingin lyöntiverhoineen ja -mattoineen, ostin Verkkokaupasta hd-projektorin, asensin softan pöytätietokonelle ja aloin nautiskella. Sen jälkeen olen pelannut satoja kierroksia, testaillut monia ohjelmistoversioita ja raportoinut lukuisista huomioistani ja tehnyt yhtä monia kysymyksiä valmistajalle.


Viime vuonna julkaistu ohjelmaversio 8 oli ensimmäinen josta en ole löytänyt vielä virheitä ja se on toiminut todella vakaasti. 

Olen ollut koukussa P3ProSwingiin heti ensimmäisestä ostamastani versiosta lähtien. Tämä kaiken aikaa paremmaksi ja paremmaksi tuleva simulaattori-analysaattori on hieno analyysi- ja peliympäristö jolla olen pelannut jo yksin, kavereiden, vaimoni ja lastenlasten kanssa. Viritän pienimmille lapsenlapsilleni puumailan lavan lähes koko lavan levydeltä sensoriteipillä ja nostan tiitä korkeammalle jotta he saavat pallon lentoon helpommin. Joskus asetan myös ns. 'smash factor' -parametrin isommaksi ja vierintäkitkan väylällä pienemmäksi jotta lapset saavat aikaiseksi pidempiä lyöntejä ja rulleja. Näin he nauttivat lyönneistään enemmän.

Mitä ominaisuuksia odottaisin lisää ?

P3ProSwing on kehittynyt paljon niiden 8 vuoden aikana joina olen sillä pelannut. Nälkä kuitenkin kasvaa syödessä ja varsinkin kun on pelannut sillä todella paljon. 

Pelinautintoa edelleen kasvattavia piirteitä voisi jatkossa tuoda ympäristöön esimerkiksi lisäämällä siihen samankaltaisia piirteitä joita löytyy Tiger Woods PGA Tour pelikonsoliohjelmasta (katsomoita, yleisöä, kannustusta, liikettä, jne.). Simulaattorin aikaisemmissa versioissa (joskus 2010-2011) pystyi pelaamaan kenttiä tietokonetta vastaan. Tämän ominaisuuden voisi ottaa uudelleen käyttöön modifioituna siten, että 'cpu-hahmolle' pystyisi antamaan omat parametrit joilla pysyisi rajoittamaan sen täydellisyyttä ja ylivoimaa. Pelaajan psyykelle olisi parempi, jos pystyisi joskus voittamaan myös tällaisen kuvitteellisen pelaajan. Edelleen, hiekasta lyötäessä ja mailan osuessa hiekkaan, voisi hiekka lentää näkyvästi ja äänekkäästi. Samoin raffista lyötäessä ääntä voisi ottaa mukaan. 

Nyt simulaattoriin voi kytkeä videokameroita kuvaamaan svingiä, mutta niiden freimimaksimit ovat vaatimattomia (30 fps) ja siksi niiden käyttö svingianalyysissä on vaatimatonta verrattuna jo yleistyneisiin 100 ja 300 fps-nopeuskameroihin joita melko yleisesti jo käytetään svingianalyyseissä. Ymmärrän, että tässä on kysymys käyttäjien koneresursseista.

Mobiiliverkkojen nopeuksien kasvaessa ja tietokoneiden kapasiteetin kasvaessa kenttien graafiset ominaisuudet voisivat olla nykyistä parempia kuten monissa kallimmissa simulaattoreissa (ks. tästä). Valmistaja voisi tuoda graafisesti huippuunsa viritettyjä kenttiä joita se myisi korkeampaan hintaan niille joilla on halua ja konekapasiteettia lisätä pelinautintoaan. Ts. valmistaja voisi lanseerata tuotekokonaisuuksia joissa otetaan huomioon erilaiset asiakkaat ja heidän mahdollisuutensa tässäkin suhteessa.

Ks. blogiteksti yleisimmistä golfsimulaattoreista.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti