Mildred Ella ”Babe” Didrikson Zaharias (1911-1956) eli lyhyesti Babe oli aikansa legenda ja monen urheilulajin ja harrastuksen huippu. Babe voitti Los Angelesin olympialaisissa 1932 kultaa 80 m aitajuoksussa ja keihään heitossa sekä hopeaa korkeushypyssä. Korkeushypyssäkin kulta oli hilkulla, koska hän hyppäsi saman tuloksen kuin voittaja. Kaikki ovat täysin erilaisia lajeja ja vaativat urheilijalta eri ominaisuuksia: nopeutta, kimmoisuutta, notkeutta ja jäntevyyttä. Ominaisuuksia joita harvoin on samassa huippu-urheilijassa.
Baben Didriksonin lahjakkuus ei näyttäytynyt vain yleisurheilussa, vaan hän oli huippu myös koripallossa, baseballissa ja tietenkin golfissa. Koripallossa hän sai jopa All-American -statuksen. Babe pelasi baseballin lisäksi softballia, oli sukelluksen asiantuntija, rullaluistelija ja keilaaja.
Eikä Didriksonin lahjat tähän loppuneet. Hän oli erinomainen myös ompelussa ja teki monet vaatteensa - myös golfasunsa. Hän jopa voitti kilpailuja ompelussa. Babe oli myös laulaja ja huuliharpun soittaja ja jopa levytti useita kappaleita Mercury Recordsille. Myydyimmät kappaleet ovat ‘I Felt a Little Teardrop’ ja‘Detour’.
Golfiin hän siirtyi vasta 1935 jossa siirtyi kolmen vuoden kuluttua ammattilaiseksi, koska häneltä vietiin amatöörioikeudet. Hän ehti kilpailla ammattilaisena myös miesten PGA Tourin Los Angeles Openissa 1938. Saman tempun teki seuraavan kerran Annika Sörenstam, Suzy Whaley ja Michelle Wie 60 vuotta myöhemmin. Babe osallistui myöhemminkin miesten PGA Tourin kilpailuihin.
Vuonna 1942 hän sai amatöörioikeudet takaisin. Vuosina 1946 ja 1947 hän voitti USA:n amatöörimestaruuden ja 1947 myös Britannian amatöörimestaruuden - ensimmäisenä amerikkalaisena naisena. Samana vuonna hän voitti kolme Women’s Western Openin kilpailua. Ko. kilpailu oli vuoteen 1967 yksi naisten majoreista. (LPGA tunnustaa kaikki Western Openin majoriksi vuodesta 1930.) Hän voitti 1948 kaikkiaan 17 perättäistä naisten amatöörikilpailua. Sarja on edelleen voittamaton. Samana vuonna hän sai oikeuden U.S. Openin karsintoihin, mutta USGA hylkäsi hänen hakemuksensa vetoamalla siihen, että kilpailu oli tarkoitettu vain miehille.
Vuonna 1947 Babe siirtyi uudelleen ammattilaiseksi ja hallitsi Women’s Professional Golf Associationia (WPGA) eli nykyistä LPGA:ta. Hän sai nimensä Babe Zaharias Open of Beaumont kisaan. Hän voitti 1947 ja 1948 neljännen ja viidennen majorinsa (Titleholders Cahmpionship ja U.S. Womens’s Open).
Didriksonin voitti amatöörinä ja ammattilaisena kaikkiaan 82 kilpailua. The New Your Timesin Charles McGrath kirjoitti 1996 hänestä: “Ehkä Arnold Palmeria lukuunottamatta, kukaan toinen golfari ei ole ollut yleisön yhtä rakastama”.
Babe Zahariaksen puisto sijaitsee Beumontissa Teksasissa hänen nimeään kantavan museon lähellä.
Zahariaksen paras vuosi golfissa oli 1950 jolloin hän teki ns. Gand Slamin eli hän voitti samana vuonna kaikki kolme naisten major-kilpailua: U.S. Openin, Titleholders Championshipin ja Women's Western Openin. (Ks. blogiteksti naisten majoreista.) Hän voitti samana vuonna myös rahalistan. Samoin seuraavina kahtena vuonna. Vuonna 1952 Babe voitti jälleen yhden majorin lisää - Titleholdersin - mutta vakava sairaus esti häntä pelaamasta täyttä turnausta 1952-53. Sairaus ei kuitenkaan estänyt häntä tekemästä jälleen yhtä historiian jäänyttä ennätystä: 20 voittoa lyhyemmässä ajassa (2 v. 4 kk).
Babella diagnostisoitiin paksusuolen syöpä 1953 ja hänet leikattiin samana vuonna. Hän palasi kentälle seuraavan vuonna ja voitti yhden ammattilaiskilpailun (Vare Trophy) ja perään 10. majorinsa U.S. Women’s Open Championshipin. Tämä vain kuukausi leikkauksen jälkeen – avannepussi vartalossa kiinni ! Samalla hänestä tuli toiseksi vanhin majorin voittanut nainen Fay Crokerin jälkeen. (Nykyisin 3. Sherri Steinhauerin jälkeen.) Kaiken lisäksi Babe teki uuden ennätyksen jälleen kerran: 30 voittoa lyhyimmässä ajassa (5 v. 22 p.). Hänet valittiin LPGA puheenjohtajaksi vuosille 1952-1955.
Syöpä uusiutui 1955, mutta hän ehti vielä voittaa kaksi (2) kilpailua. Babe kuoli 27.9.1956 vain 45 vuoden ikäisenä. Hän oli siinä vaiheessa pelillisesti huipulla - maailman ykkönen, Todennäköisesti hän olisi voittanut lisää majoreita ilman sairauttaan ja ennenaikaista poismenoaan.
Tunnustuksia
Associated Press (AP) valitsi Zahariaksen kuusi kertaa vuoden urheilijanaiseksi ja vuonna 1950 vuosisadan ensimmäisen puoliskon suurimmaksi naisurheilijaksi. Vuonna 1951 hänet valittiin golfin Hall of Fame’iin. Vuonna 1957 hän sai korkeimman USA:n golfliiton (USGA) golfarille antaman tunnustuksen - ‘Bob Jones’ –palkinnon. Vuosina 1999 ja 2000 Assiciated Press nimesi Baben ‘Woman Athlete of the 20th Century’ eli 20. vuosisadan naisurheilijaksi. Vuonna 2000 Sports Illustrated nimesi hänet toiseksi kaikkien aikojen naisurheilijoiden listalla yleisurheilija Jackie Joyner-Kerseen jälkeen. Babe on nimetty World Golf Hall of Fame:iin. ESPN:n listalla hän on sijalla 10. maailman 20. vuosisadan parhaan urheilijan listalla. Mickey Wright vei häneltä ykkössijoituksen kaikkien aikojen naisgolfarina Golf Digestin listalla vuonna 2000. Wright ehti voittaa 13 majoria ja 82 LPGA –kilpailua 50-luvun lopussa ja 60-luvulla.
Babe Zaharias osti 1949 kaksi golfkenttää (Forest Hills ja Tampa) jotka myytiin hänen kuolemansa jälkeen.
Muta lähteitä:
Wikipedia
Babe Didrikson Zaharias biography
Babe Didrikson Zaharias Museum
ESPN.com: Didrikson was a woman ahead of her time
Kaikkien aikojen top10 suurinta naisgolfaria - www.edraft.com
Kaikkien aikojen top 50 naisgolfaria - www.golf.about.com