Tiesitkö tätä golfpallosta ja pallon lento-ominaisuuksiin ja valintaan liittyvistä teknisistä ja ulkoisista tekijöistä ?

Kuvassa ei ole avaruusalus, vaan Arizonan yliopiston  3D-kuva huippusuorituskykyisellä tietokoneella tehty kuva golfpallon lennosta.

Golfpallon valinnassa tulisi olla yhtä kriittinen kuin mailojen valinnassa.

Monet meistä valitsevat golfpallon sen mukaan mitä pallopaketin kyljessä lukee ja harvemmin analyysi ja tutkiskelu on syvällisempää. Paketin kyljessä englanninkieliset sanat “distance” (pituus), “consistency” (konsistenssi/yhden-mukaisuus) ja/tai “accuracy” (tarkkuus) iskevät tajuntaan kuin häkä. Meillä miehillä lupaus lentokaaren pituudesta on kuin lupaus haaveen toteutumisesta. Mutta olisiko pallon valinnassakin otettava paremmin huomioon jotakin muuta, tärkeämpää ja nöyrryttävä pituusvaatimuksen edessä edes hieman ja otettava kokonaisuus ja tavoitteet paremmin huomioon? Tärkeintä kuitenkin lienee saada maksimaalisen hyviä kierrostuloksia ja onnistumisia. Oikeanlainen pallon pehmeys tai kovuus, kierreominaisuudet suhteutettuna omaan mailanpäänopeuteen tuottaa paremman tuloksen kuin pallon sattumanvarainen valinta. Joillankin palloilla, erityisesti kalleimmilla Titlestin Pro V1 ja V1x:lla, saa usein pisimmät draivit, mutta tarkkuuden ja tuntuman (hallittavuuden) kanssa lähestymisessä ja puteissa asia on useimmiten niin ja näin, ellei sitten ole 'pitkälle kehittynyt' pelaaja.

Pallojen rakenne ja materiaalierot

Jokainen golfpallo on rakenteeltaan erilainen. Palloja on aina 2-kerroksisista aina 6-osaisiin palloihin saakka. Rangepallot ovat 2-osaisia kestävällä kuorella ja ytimellä varustettuja palloja, koska niiden pitää kestää kovempaa käyttöä.

Pallon ydinosan ja valtaosan sen painosta ja tilavuudesta muodostaa kumiseos. Puhutaan myös kahden ytimen palloista (esim. Srixon Z, Nike NXT Tour, Titlestin Pro, TaylorMaden Penta TP5, Callawayn Hex ja Tour –sarjat) jolloin toinen ydin on pehmeämpää ja toinen kovempaa kumia. Ytimen ympärillä on 1-4 ohuempaa tai paksumpaa kerrosta joilla pyritään vaikuttamaan pallon kierreominaisuuksiin ja hallittavuuteen. Pallojen pintamatriaali on balataa (luonnonkumia), Surlyniä (DuPont yrityksen tavaramerkki kestomuovihartsille joka mullisti golfpallojen pintamateriaalin 80-luvulla), zyliniä (kestävää synteettistä polymeerimuovia) tai elastomeeriä (polymeeri) pinnassa on erimuotoisia tai kokoisia kuoppia (dimplejä) joiden määrä vaihtelee nykypalloissa 320-430 välillä. Kaikilla näillä parametreillä on oma merkityksensä pallon kimmoisuuteen sekä rulli- että lento-ominaisuuksiin.

Pehmeämpiä balatapalloja arvostavat pelaajat joille on tärkeää saada helpommin kierrettä palloon ja maksimaalista tunnetta ja kontrollia pallon käytökseen.  Kovempia materiaaleja arvostavat ne jotka korostavat kestävyyttä ja tunnetta sekä lentopituuksia.

Maxflin huippumalli pehmeä 422 dimplen U/6 pallo jossa on 6 eri kerrosta.

Niken huippumalli 4-kerroksinen, 2 ytiminen 360 dimplen 20XI-X. 

Titelestin kaksi huippupalloa. ‘Keskipuristeinen (mid compression) 328 dimplen ja 4-kerroksinen ja 2-ytiminen Pro V1x ja 3-kerroksinen 1-ytiminen kovempi Pro V1 ovat ylivoimaisesti eniten ammattilais- ja amatöörikiertueilla käytettyjä palloja.

Srixonin Z-Star kova 344 dimplen pallo, Callaway Hex Black Tour kova 332 dimplen pallo, TaylorMade Penta TP 5 keskikova 322 dimplen ja Niken 360 dimplen 20XI-X ovat muita esimerkkejä 2-ytimisestä (dual-core) 5-kerroksisesta palloista. 

Nykyisin pelattava golfpallo

USGA määrittelee säännöissään, että pallo ei saa olla halkaisijaltaan pienempi kuin 42,67 mm ja että sen paino ei saa ylittää 45,93 grammaa.

USGA ei ota kantaa pallon pinnassa oleviin kuoppiin – dimpleihin – joita pallon mallista ja valmistajasta riippuen on 320-420 kappaletta.

Katso lyhyt, mutta mielenkiintoinen video YouTubesta: “What’s Inside: A Golf Ball”.

Pallon puristumisominaisuus – compression

Golfpalloista ilmoitetaan puristusarvo joka on yleensä on ollut 80, 90 tai 100. Bridgestone e6 mainostaa olevansa markkinoiden pehmein pallo ja sen puristusarvoksi ilmoitetaan 50. (Se on suunniteltu lyöjille joilla mailanpäänopeus on 90 mph (144 kmt) tai sen alle.) Numero kuvaa sitä miten paljon golfpallon muoto muuttuu kun sitä puristetaan tietyn vakiopainon alla. Mitä alhaisempi tuo arvo on, sitä pehmeämmästä pallosta on kysymys.

Monet valmistajat eivät nykyisin enää halua leimata pallojaan tietyn raja-arvon alle, vaan ne pyrkivät markkinoimaan pallojaan ja vetoamaan ostajiin sanoilla pituus, kierre, tunne ja kontrolli. Palloissa tai pallovertailuissa käytetäänkin tästä syystä puristusarvoa kuvaavia sanoja “high” (korkea), “Mid” (keskimääräinen) ja “Low” (alhainen). Katso esim. ThomasGolfin pallovertailutaulukkoa.

Pallon tulo osumaan ja irtautuminen lavasta. Klikkaa ja suurenna.

Yllä MacGregorin NVG draiverin lavan osat

Sports Sensor inc:n kuvasta käännetty

Millaiset tekijät vaikuttavat pallon lento-ominaisuuksiin?

Mailan lavan osuessa palloon kineettinen energia siirtyy ja varastoituu palloon kun se yrittää saavuttaa alkuperäisen pyöreän pyöreän muotonsa takaisin. Mikäli pallo on liian pehmeä suhteessa lyöjän mailanpään nopeuteen, siirtyy liikaa energiaa pallon muodon muutokseen eikä pallon lentoon. Vastaavasti, jos pallo on liian kova suhteessa lyöjän mailanpään nopeuteen, niin pallo ei puserru ‘riittävästi’ eikä siitä vapaudu riittävästi energiaa lentoon. Tästä syystä on tärkeää valita sellainen golfpallo joka vastaa mahdollisimman hyvin lyöjän mailanpään nopeutta. Pallojen  valmistajat ilmoittavatkin nykyään mikä pallo soveltuu parhaiten erilaisiin mailanpäänopeuksiin ja näitä suosituksia tulisi noudattaa palloja valittaessa.

Pallon COR-arvo

Pallon COR (Coefficient of Restitution) tarkoittaa mailan lavan kykyä pompauttaa pallo irti lavasta. COR-arvo saadaan mitattaessa pallon nopeus sen irrotessa lavasta ja jaetaan mailan lavan nopeudella osumahetkellä. Käsitteestä käytetään myös sanontaa 'trampoliiniefekti' ja/tai 'jousiefekti'. Draiverin ja puu-tai hybridimailan etulevy painautuu osumassa sisäänpäin ja pompahtaa n. millisekunnissa ulospäin. Korkea COR-arvo tuo hieman lisänopeutta palloon.

Pallon tulo osumaan ja irtautuminen siitä nopeuskameralla kuvattuna.

USA:n golfliitto sallii COR-arvon joka on alle .830 (arvo ilmaistaan välillä 0.000 ja 1.000). Tuo raja-arvo .083, tai eurooppalaisittain ilmaistuna 0,83, tarkoittaa käytännössä sitä, että, jos enemmän kuin 83 % mailan lavan ja pallon törmäyksessä syntyvästä energiasta siirtyy lavasta palloon, ei mailaa saa käyttää kilpailussa.

COR-käsite tuli julkisuuteen 90-luvun lopulla kun huomattiin, että ammattilaispelaajien draivipituudet olivat kasvaneet ‘liikaa’, eikä kenttien väyläpituuksia voitu kasvattaa ja pelkona oli, että samanlainen kehitys tulee jatkumaan. 

Hieman havainnollistettuna käsitteen ääripäitä: Jos COR=0 (eli 0 %), pallo jäisi kiinni lapaan lyötäessä kuten kaksi erittäin tahmeaa purukumia jotka yhdistyisivät iskussa ja kaikki energia sulautuisi yhdeksi. Jos COR=1 (eli 100 %) olisi kyseessä samakaltainen tilanne kuin biljardissa jossa lyöntipallo osuisi keskelle samankokoista ja painoista pelipalloa ja pysähtyisi kuin seinään ja tämä pelipallo lähtisi liikkeelle samalla nopeudella mikä lyöntipallolla oli osumahetkellä. 
.

MOI-arvo liittyy myös golfballoihin

Golfissa MOI-arvo (Moment of Inertia) liittyy lähinnä mailaan, mutta sitä käytetään myös puhuttaessa golfpalloista. (Lue esim. Golfweekistä ja Niken palloista) Silloin viitataan pallon sivukierteen ja yhdenmukaisuuden (consistency) yhteydessä. Mailasta puhuttaessa sillä tarkoitetaan sitä miten hyvin mailan lapa on balanssissa osumassa. Ts. sitä kuinka hyvin mailan lapa ja varsi vastustavat kiertymistä iskussa kun se liikkuu svingissä pelaajan ympäri. Tällekin asialla USGA on antanut oman raja-arvonsa jonka suurin sallittu arvo saa olla 5900 g/cm2. Käsite koskee kaikkia mailoja, myös putteria.

Oikealla USGA:n testipenkki mailan MOI-arvoa testattaessa.

Korkeampaa matematiikkaa. Onneksi ei tarvitse ymmärtää näitä USGA:n arvonmäärityksiä MOI:lle.

Pelaajalle tällä arvolla on merkitystä siinä mielessä, että isomman MOI-arvon mailan lavalla on helpompi saada suorempia lyöntejä kuin matalamman arvon mailoilla, koska lapa ei väänny niin paljon iskussa. Ts. tällainen maila on samalla anteeksiantavampi kuin matalan MOI-arvon maila.

  

Lisää MOI-arvon testauksesta ja laskemisesta USGA:n sivuilta.

Katso asiaa selventävä video YouTubesta.

NBC:n kanavan YouTube: Torque and Moment of Inertia 

Lue GolfSmithin sivuilta: "The Basics of MOI Matching Your Golf Clubs"

Käytännönläheisempää ymmärrystä golfpallosta

Millaiset ympäristötekijät vaikuttavat pallon käyttäytymiseen?

Pallon lentokaareen vaikuttaa useammat pelaajan ulkopuolelta tulevat ympäristötekijät ja lainalaisuudet pallon rakenteen ohella. Näitä ovat mm. ilmanvastus, ilmanpaine, korkeuserot, lämpötila, kosteus, tuuliolosuhteet ja pallo itsessään.

Pallon kuoren rakenteella voidaan vaikuttaa siihen miten se kulkee ilmassa ja kuinka paljon nostovaikutusta pallossa on. Mitä enemmän kuoressa on näitä kuoppia – dimplejä - sitä vähemmän pallossa itsessään on ‘nosto-ominaisuutta’. 

Klikkaa ja lue Titlestin sivuilta: Principles of Aerodynamics Common Myths.

Magnus efekti tarkoittaa sitä, että, koska pallossa on takakierrettä ilma kulkee nopeammin pallon yläosan poikki kuin alaosan. Tämä paine-ero saa golfpallon nousemaan ylöspäin.

Golfpallon pinnalla tapahtuu ja paljon. Alla 3D kuvaa Arizonan yliopiston tekemällä huippusuorituskykyisellä tietokoneella. Pallon pinnalla olevat dimplet tekevät kierteitä kun pallo lentää. Kierrettä voi olla mailasta ja lyöjästä riippuen 2000 aina 12 000 kierrokseen minuutissa saakka.

PGA Tourin pallokierrekeskiarvoja

Pallon oman lämpötilan merkitys

Kumimateriaalit ovat kimmoisempia/joustavampia lämpimämmissä olosuhteissa ja pallo lähtee lavasta nopeammin sekä spinnaa. Sitä on kaikin puolin helpompi hallita kun kitka pallon ja mailan lavan välissä on suurempi. Lämpö lisää pallon elastisuutta ja se pomppii paremmin.

Jokaisella golfpallolla on oma optimaalinen lämpötilansa, koska jokainen pallonvalmistaja käyttää erilaisia materiaaleja ja pallot eroavat rakenteeltaan toisistaan.

Ilman lämpötilan vaikutus palloon

Kylmällä säällä ilman tiheys on suurempi jolloin lyöntiin tarvitaan enemmän nopeutta pitkiin lyönteihin. Ja päinvastoin, jos ilma on lämmin sen tiheys on pienempi ja ilmasta tulee kevyempää. Lämmin ilma myös nousee enemmän kuin kylmä. Tämä tarkoittaa vähemmän ilmanvastusta pallolle. Se tarkoittaa myös sitä, että tämä ilmanvastus samalla pienentää pallon nousua ja minimoi osaltaan slaisseja ja hookkeja.

Golf Journal (9/2002) testasi Iron Byron lyöntikoneella lämpötilan vaikutusta lentopituuteen 109 mph lavan nopeudella. Tällä nopeudella pallo lensi ilmassa 1,3 jaardia, 1,1 m, pidemmälle jokaista 10 Fahrenheit eli 0,3 Celsiusastetta kohden. Lehti totesi myös, että lämpötilan ylittäessä 100 F-astetta - 38 Celsiusastetta – ammattilaispelaaja joka lyö 120 mph – 192 km/t – mailanpäänopeudella, saa 15 jaardia n. 14 metriä lisää pituutta draiviinsa verrattuna siihen, että löisi samalla nopeudella 70 F eli 21 C asteessa. Lue asiasta esim. GolfDigest 5/2007.

Kuvassa kuuluisa lyöntikone IronByron

Ilmanpaineen vaikutus golfpalloon

Ilmanpaineen laskun vaikutusta pallon lentopituuteen on myös testattu käytännössä. Ilma on sitä kevyempää mitä korkeammalle noustaan, ja päinvastoin ilman tiheys kasvaa paineen kasvaessa. Golfpallon lentopituuksia on testattiin Iron Byron -lyöntikoneella mm. 1500 m korkeudessa ja havaittu, että pallo lentää n. 10 jaardia (9 m) pidemmälle kuin merenpinnan tasolla.

Ilmanpaine laskee merenpinnan n. 1000 millibarista 500 millibaariin kun noustaan 5500 m korkeuteen. 30 km korkeudessa se on enää 10 mbar’ia.

Ilman kosteuden vaikutus pallon lentoon

On aivan yleistä kuinka pelaajat valittavat sitä, että kostealla ilmalla, jota usein nimitämme “raskaammaksi” ilmaksi, pallo ei lennä yhtä hyvin kuin kuivemmalla ilmalla. Totuus kuitenkin on, että kostea ilma on kevyempää ja siksi pallon pitäisi lentää pidemmälle.

Ilman tiheys riippuu lämpötilasta, ilmanpaineesta ja siitä kuinka paljon ilmassa on verihöyryä. Typpi, happi ja muut kaasumolekyylit, jotka muodostavat ilman, liikkuvat uskomattomalla nopeudella ja törmäilevät toisiinsa sekä ympäröivän maailmaan objekteihin. Mitä korkeampi on lämpötila, sitä nopeampaa tämä liike on.

Kostea ilma on kevyempää, tai vähemmän tiivistä kuin kuiva ilma. Jo Isaac Newton totesi tämän tosiasian kirjassaan ‘Optics’ vuonna 1717.

Ks. Georgian yliopisto 11.2009: Cold, Humid Air is Lighter than Cold, Dry Air
Lue tarkemmin myös US Todaystä.

Kylmän vaikutus pallon lento-ominaisuuteen

Kylmä vaikuttaa palloon lämpölaajenemisen/-supistumisen kautta. Samalla pallon kimmoisuus vähenee ja sitä kautta asialla on vaikutusta pallon lentopituuksiin. Kylmä ilma on tiheämpää kuin lämmin ja siksi ilmanvastustuksen vaikutus lyhentää myös pituuksia. 

TaylorMaden R&D johtajan mukaan pallo voi menettää muutaman kilometrin pallon lähtönopeudesta jolloin myös lyöntipituudet lyhenevät. Hänen mukaansa pallon optimaalinen lämpötila on 21-32 Celsiusastetta. Jos lämpötila laskee 4-5 asteeseen lyhenevät lyönnit noin 5-10 metriä.

Käytännön pelissä kylmällä on muitakin tekijöitä jotka vaikuttavat siihen, että pallo ei lennä samalla tavalla kuin lämpimimmissä olosuhteissa. Pelaaja pelaa paksummissa vaatteissa joten vartalo ei ole yhtä joustava jolloin svingistä tulee hitaampi ja suppeampi, jne.

Kuuluisa amerikkalainen golfopettajalegenda Bob Toski (s. 1926) sanoo, että kylmä sää vaikuttaa myös grippiin - mailan otteeseen - siten, että ote tulee liian kireäksi joka taas antaa pelaajalle tunteen, että mailan varsi olisi jäykempi kuin todellisuudessa on. Rentous katoaa tämän liikapuristuksen myötä.
(Ks. YouTubesta miten opetus sujuu 90-vuotiaana.)

Phil Mickelson kertoo käyttävänsä pehmeämpiä palloja kylmällä säällä, koska ne puristuvat helpommin kylmässä kuin kovat pallot.

Tiesitkö tämän golfpalloista ?

• Pelkästään USA:ssa arvioidaan vähintään 300 000 000 pallon katoavan vuosittain. Lähde ESPN video ja myös CNN:n artikkeli.
• Käytettyjen pallojen liiketoiminnan arvoidaan olevan USA:ssa jopa 200 miljoonan dollarin suuruinen (ESPN).
• Golfpallosukeltajan työ on vaarallisin ammatti golfissa. Joskus sukeltajat etsivät tätä myös 'valkoiseksi kullaksi' sanottua tuotetta allikaattoreita kuhisevista vesistä.
• Sukeltaja tienaa myymistään palloista 0,2-1 dollaria kappaleelta ja heidän vuosiansionsa voivat olla jopa yli 150 000 dollaria. Arvokkain vesipallo on ammattilaistenkin eniten suosima Titleist Pro V1.
• Golfvälinekaupan globaali arvo vuonna 2014 oli noin 9 miljardia dollaria (Datatech World Wide Golf Report 2015). Top5 maata olivat USA, Japani, Etelä-Korea, Britannia ja Kanada. Saksa on Euroopan suurin markkina. USA ja Japani vastaavat 2/3:sta maailman golfvälinemarkkinoista. Tästä golfpallojen osuus lienee melkoinen (miljardiluokkaa), mutta tilastoja siitä ei löydy. Tunnetuimpia brandiä ovat Titlest, Bridgestone, Srixon, TaylorMade, Nike, Callaway, Wilson, Volvik, Top-Flite, Maxfli, jne.

Linkkejä lisää

Golf Digestin rankinglista golfpalloista: "2016 Hot List: Best New Golf Balls".

Ks. myös: www.golfballdiving.com

ESPN:n video pallosukeltajista USA:ssa tai

CNN:n artikkeli samasta aiheesta.

Titlestin sivuilta: “Principles of Aerodynamics”, Common Myths
osa 1  ja  osa 2

Darren golsby ja tekstiä golfpallon kokoonpuritumisesta (compression)

USGA:n välinesäännöt

Lue mielenkiintoista tekstiä Srixonin omilta sivuilta koskien pallon lentoa erilaisissa olosuhteissa.

Thomas Golfin Golf Info Guide.com on erinomainen tietolähde, josta näet yleisempien golfpallojen ominaisuudet ja sen kenelle mikin pallo parhaiten soveltuu.

GolfDigest 5.8.2007: Weather: A Major Factor

Golf Digest: Cold facts about golf balls

What is Moment of Inertia (MOI) in Golf ?

What is Center of Gravity (CG), and How Does It Affect the Shot?

Miksi golfpalloissa on lovia eli dimplejä. Katso YouTUbe video

GolfSmith: Facts About Golf Balls

Parhaat golfpallot 2015

Golfpalloilla on merkitystä?

10 mielenkiintoista faktaa golfista

Golf Digestin taulukko (4.1.2017): Kuinka pitkälle eri ikäiset ja tasoiset pelaajaat draivaavat. (Tilasto kerätty 4-9 kk/2016.)

Blogitesti: Erilaiset golflyönnit ja niiden perusfysiikkaa.

Jaa

Lue lisää

Erilaiset golflyönnit ja niiden perusfysiikkaa.

ShotLink ja lyöntien simulointi suorassa tv-lähetyksessä.

Amerikkalaiset tv-yhtiöt  antavat golflyönneistä yksityiskohtaista ja monipuolista informaatiota suorissa lähetyksissään. Ne käyttävät PGA TOURin kehittämää ShotLink-nimen saanutta reaaliaikaista tiedonkeruu- ja tiedonjakelujärjestemää, joka otettiin käyttöön vuonna 2000.

PGA TOUR otti käyttöönsä ensimmäiset elektroniset tulostaulut 1983. Palvelu koostui 19 paikallisesta tulostaulusta ja datan keruulaitteesta sekä kahdesta minitietokoneesta. Järjestelmä uudistettiin 1987 siirtymällä langattomiin tiedonkeruulaitteisiin ja viralliseen tilastointiin. Vuonna 1992 järjestelmää laajennettiin edelleen täydelliseksi tuloskorttijärjestelmäksi jossa 60 eri kohteessa oli tietokoneita tuottaen informaatiota ja analyysejä yleisölle, medialle ja tv-yhtiöille. Järjestelmä tuotti samalla automaattisen rajapinnan tv-yhtiöiden graafisille laitteille. Vuonna 1999 päätettiin uudesta strategiasta jonka pohjalta syntyi ShotLink-nimellä nykyisinkin tunnettu lyönti- ja tilastotiedon reaaliaikainen keruu- ja jakelualusta. Sen visiona on: “muuttaa tieto neuvoksi, neuvo taidoksi ja taito viihteeksi.”

ShotLinkissä jokainen kenttä mallinnetaan digitaalisena kolmiulotteisena 3D-kuvana ennen kisatapahtumaa. Tätä digitaalista kuvaa käytetään taustatietona kun lasketaan tarkat sijainnit ja pituudet jokaisen kahden koordinaatin välillä (eka lyönnissä tiin tai muiden lyöntipaikkojen ja reiän väliltä). Järjestelmää käyttää pieni PGA TOURin oma henkilökunta ja suuri joukko vapaaehtoisia joka viikko. Järjestelmä vaatii noin 350 vapaaehtoista jokaisessa turnauksessa. Vuosittain ShotLink-vapaaehtoisia on hurjat noin 10 000 PGA Tourilla !

ShotLinkiä käytetään PGA Tourilla, Champions Tourilla ja muissa kansallisissa turnauksissa yhteensä yli sadassa tapahtumassa vuoden aikana. Järjestelmä tuottaa dataa kaikille suurimmille amerikkailaisille golftv-yhtiöille (ESPN, Golf Channel, CBS, NBC) ja kansainvälisille tv-partnereille, lehdistölle, pelaajille, valmentajille ja caddeille, mobiililaitteille, erilaisille golfstudioille, golfkenttien arkkitehdelle sekä erilaisiin viihdetarkoituksiin ja muille asiakkaalle.

Väylälaser tosityössä

Muita lyöntianalysaattoreita

Nykyisin on saatavilla muutamia kannettavista ulko-olosuhteissakin käytettäviä kevyitä tutkatekniikkaa käyttäviä lyöntianalysaattoreita. Yksityisessä harjoittelukäytössä tunnetuin analysaattori on tanskalaisen vuonna 2003 perustetun yrityksen TrackMan A/S:n tuote TrackMan. Se mittaa 3D-avaruudessa pallon ja mailan liikkeet lyönnissä. Sen tarkkuus on noin +/-1 m per 100 m. TrackMan tuottaa 26 erilaista dataparametria mailan ja pallon liikkeistä. Tuote on saanut vahvan jalansijan maailmalla, koska sen käyttö on vaivatonta, analyysit ja palautteet lyönnistä ovat selkeitä ja tarkkoja, sitä voi käyttää myös ulkotiloissa ja se soveltuu erilaisten urheilulajien käyttöön. Laitetta käyttää monet ammattilaisgolfarit mm. yli 150 PGA TOURin pelaajaa. Samoin lukuisat ammattivalmentajat, yliopistot, seurat, jne. Laitetta käytetään laajasti myös mailafittauksessa . 

Lue GolfDigestin teksti TrackManista.

FlightScope X2 lienee tuoteominaisuuksiltaan lähimpänä TrackMania, mutta se ei ole saanut yhtä vankkaa jalansijaa ammattilaisten keskuudessa. Molemmat liikkuvat hinnaltaan samalla tasolla eli n. 20 000 euron tuntumassa. Näiden kahden lisäksi on joukko ‘taskumalleja’ hintaluokassa 200-300 €, kuten Swing Caddie, ES12, GC2, Sureshot, jne.

Em. lisäksi maailmalla on useita sisäkäyttöön suunniteltuja golfanalysaattoreita ja –simulaattoreita. Ne antavat myös hyvin realistista kuvaa lyönneistä, mutta niiden erikoisuudet löytyvät toisaalta. Nimittäin, niihin on yhdistettynä 3D-mallinnettuja golfkenttiä pelattaviksi ja nautittaviksi. Pelaajan lyönnit analysoidaan erilaisilla sensoreilla, kameroilla, tutkilla ja niiden kautta saatava informaatio siirretään tietokoneelle joka piirtää lyönneistä kuvan valitulle virtuaalikentälle. Muutama niistä tarjoaa pelimahdollisuuksia myös Internetin kautta. 

Ks. tekstit P3-analysaattori-simulaattorista ja esittelyjä vastaavista ympäristöistä.

TrackManin ja Flight Scope X2:n mittausparametrit

Golflyönnin erilaiset perusvariaatiot

Jo golfuran alkuvaiheessa kaikille golfin harrastajille tulee nopeasti tutuiksi sellaiset käsitteet kuten slaissi ja huukki, mutta on olemassa myös muutamia muitakin pallon lentokaaresta nimensä saavia lyöntejä. Useimmiten ne tulevat tavalliselle pelaajalle vastoin halua ja ilman tarkoitusta. Ammattipalaajat sitä vastoin hallitsevat ja käyttävät niitä tarkoituksella ja monet näistä lyönneistä kuuluu heidän lyöntivalikoimaansa. Mutta miten tällaisia erikoislyöntejä saa aikaiseksi ja mitkä tekijät niihin vaikuttavat?

Yksi oleellisimmista lentorataan vaikuttavista tekijöistä on svingikaari/-polku (swing path). Svingipolku tarkoittaa mailan suuntaa suhteessa kohdelinjaan sillä hetkellä kun mailan lapa osuu palloon (at impact). Se missä asennossa lapa on osumahetkellä suhteessa svingipolkuun määrittää hyvin pitkälle (yhdessä mailanpään nopeuden kanssa) mihin suuntaan pallo lavasta lähtee, millaisen lentoradan ja kurvit se saa lennon aikana sekä mihin se lopulta päätyy ja kuinka pitkän matkan se lentää. Sillä on myös suuri merkitys siihen miten pitkä pallon lentomatkasta, pompusta ja rullista muodostuu.

Lapa voi tulla palloon kohdelinjan sisältä ja palata ulkoa sisään (1. kuva), tai se voi tulla palloon sisältä suorassa kohdelinjaan ja palloon ja palata takaisin sisälle (kuva 2), tai se voi tulla palloon kohdelinjan ulkopuolelta ja palata sen sisäpuolelle osuman jälkeen (kuva 3).

Lavan asennosta suhteessa svingikaareen osumahetkellä syntyy 9 erilaista perusvariaatiota lyönnin suunnalle. Niistä vain kolme versiota, suora, draw ja feidi voivat viedä pallon maaliin. Muiden kanssa se voi toteutua vain onnella ja poikkeavalla stanssilla eli lyöntiasennolla.

Lentokaareen vaikuttaa lavan asennon suhde svingikaareen lisäksi se mihin kohtaan lavan keskikohtaa (sweet spot) pallo osuu, lavan lähestymiskulma/osumakulma (angle of attack tai angle of approach=kulma jossa lapa on iskussa suhteessa vaakatasoon) sekä lavan nopeus iskussa. Nämä tekijät määräävät samalla pallon lentopituutta.

Katso tästä em asiaa havainnollistava YouTube-esitys.

Katso lyöntisuunnista Martin Chuckin video YouTubessa klikkaamalla tästä.

Lisää Chuckin loistavia opetusvideoita löydät blogist klikkaamalla tästä.

Muutamia peruskäsitteistä lisää.

TrackManin 10 perusperiaatetta tässä tekstissä.

TrackManin 10 periaatetta videoilla.

Erilaiset kulmat ja kierteet

Alla oleva kuva kertoo siitä millaisia erilaisia pallon kierteeseen ja nousuprofiiliin vaikuttavia pystysuuntaisia/vertikaalisia tekijöitä lyönnistä löytyy. Pallossa on aina kierrettä joko pelkästään taka-/alakierteenä (back spin), tai taka- ja sivukierteenä (side spin), mutta harvemmin ylä-/etukierrettä (top-/forespin). (Viimemainitun saa aikaiseksi lyötäessä pallon ylimpään puolikkaaseen mailan lavan alareunalla.) PGA Tourilla alakierre liikkuu lukemien n. 2700 rpm (draiveri) ja 9300 rpm (pitching wedge) välillä miehillä. Vastaavat luvut LPGA Tourilla ovat n. 2600 ja 8400 rpm. (rpm=rounds per minute eli kierrettä minuutissa).

Suurenna klikkaamalla kuvaa.

Svingikaaren kulmista PGA TOUR:lla

PGA Tourilla draiverin keskimääräisen svingikaaren/-tason (Swing Plane) kaltevuus on noin 48 astetta ja rauta 6:lla se on keskimäärin noin 60 astetta. Lähde TrackMan.

Swing Plane - svingitaso(-kaari (mailan kiertokulma) - edestä/takaa.

Tuo niin tärkeä asia lyönnissä: iskualue - Impact Zone.

Entinen ammattilaispalaaja ja nykyinen golfvalmentaja, CBS:n kommentaattori ja kenttäsuunnittelija Bobby Clampet on tehnyt Andy Blumerin kanssa (2007) kuuluisaksi tulleen kirjan nimeltä 'The Impact Zone: Mastering Moment of Truth'.

Clampetilla on ollut työssään mahdollisuus kuvata tv-yhtiönsä tarkkuuskameroilla eritasoisten pelaajia ja heidän mailansa käyttöä. Tästä tutkimustyöstä syntyi hänen maailmankuuluisuuteen noussut havaintonsa. Se koski eritasoisten pelaajin erilaista svingin alinta kohtaa. Korkealla tasoituksella pelaavilla svingin pohja oli keskimäärin n. 5 sm ennen palloa ja ammattilaisilla vasta 10 sm pallon jälkeen. Keskimääräisellä tasoituksella pelaavilla se oli pallon keskikohdassa ja scratch-pelaajilla noin 5 sm pallon edessä. Clambet tuli analyysissään siihen tulokseen, että pelaaja saisi keskimäärin 4 lyönnin parannuksen jokaisesta 5 sm:stä jolla hän pystyy siirtämään svingikaaren alinta kohtaa eteenpäin.

Katso tästä paria Clambetin videota YouTubessa: 

1. Bobby Clampett Explains The Impact Zone Philosophy ja
   
   
2. Bobby Clampett Demonstrates the Aiming Point Technique.

Klikkaa kuvaa, jos haluat suurentaa sitä.

Mielenkiintoista palloteoriaa

Näin käy pallolle kun mailan lapa iskee siihen voimalla.

Pallon lentomatkaan, -korkeuteen ja kierteeseen vaikuttaa lavan osumakohdan lisäksi myös ilman tiheys/ilmanvastus ja maan vetovoima. Laskelmissa nämä huomioidaan ilman lämpötilana ja kosteutena sekä 'korkeusasemana' (altitudi). Samoin lentomatkaan vaikuttaa tuuli ja sen suunta ja voimakkuus- Edelleen siihen vaikuttaa pallon pintakuviointi (dimplet) ja niiden koko, syvyys ja määrä sekä pallon kovuus (kimmo-ominaisuudet). Suuri vaikutus ilmanvastukseen ja pallon nousuun on sillä millainen pallon pinta on eli kitka pallon pinnan ja ilman välillä sekä paine-ero pallon etu ja takaosan välillä.

Ilmavirtaus pallon dimpleissä.

Golfissa ja muita palloilulajeja tutkivassa tieteessä puhutaan ns. Magnus-efektistä. Sillä tarkoitetaan pallon kierteen vaikutusta poispäin pallon 'peruslentoradalta'. Pallon dimplet lisäävät pallon nousua takakierteen ansiosta ja voivat aiheuttaa lentorataan myös huukkia ja slaissia tms.

Golfpalloissa on yleensä hieman yli 300 dimpleä, mutta luku voi vaihdella 300-500 välillä. Esimerkiksi Titlestin Pro V1 niitä on 352 ja Pro V1 X:ssä 328 (Golf.com I/2013).

Yksityiskohtaisempaa golfpallotiedettä löytyy lisää mm. Martin Paul Gardinerin kertomana osoitteesta The Physics of Golf tai linkistä Why are Golf Balls Dimpled? tai Douglas N. Arnoldin teksistä The flight of a golf ball tai teksistä  Flight Trajectory of a Golf Ball for a Realistic Game.

Lyönneistä lisää huippuvalmentajien videoita:

Paul Wilsonin YouTube video aiheena 'Golf Impact: Kuinka suoristaa lapa yhtenäisesti'.

Tästä lisää Paul Wilsonin loistavia opetusvideoita löydät blogist klikkaamalla tästä.

Tiger Woodsin pitkäaikainen valmentaja Hank Haney puhuu tällä videolla myös Impact Zonesta.

PGA TOURin video amatöörin ja ammattilaisen mailan lavan liikkeen eroista iskualueella: Amateurs vs. Pros in Round 3 of RBC Heritage.

Katso blogitestit 'Kumman kokemuksen valitsisit - holarin vai albatrossin ?' ja

'PGA Tourin lyöntitilastoa vuodelta 2014'.

Kannattaa myös katsoa videoita blogitestistä 'Tunnettuja amerikkalaisia huippuvalmentajia'.

TrackManin 10 periaatetta

TrackMan esittelee sivuillaan listan golflyönneissä vaikuttavista fysikaalisista tekijöistä ('Trackman's Ten Fundamentals'. Alla näistä periaatteista ja muutaman käsitteen tarkemmasta sisällöstä ja merkityksestä.

TrackManin 10 periaatetta videoilla - videot 1-10.

Lyönnin pituuden maksimointi

Lyöjän draiverilyönnin pituuden maksimoiminen edellyttää paitsi lyöjän mailan lavan nopeutta ja oikeaa osumakulmaa, myös sitä, että samaan aikaan pallon nopeus, lähtökulma ja kierre ovat optimaalisia.

TrackManin 10 periaatetta: periaate 1/10 pituuden maksimointi.

PGA Tourin ammattilaisen Kevin Streelmanin lyönnistä TrackMan analyysiä.

Alla TrackManin sivuilta tilastografiikkaa keskivertoamatöörimiespelaajan jakautumisesta mailanpäänopeuden perusteella eri nopeusluokkiin. Tilaston mukaan keskimääräinen mailanpään nopeus on 149,5 km/t (93,4 mph). Pelaajista 45 %:lla tämä nopeus on välillä 146-160 km/t.

Mailit kilometreiksi ylläolevasta taulukosta.

TrackMan on osoittanut testeissään, että amatööri-/harrastajapelaajat ovat kaukana tehokkuudesta draivereillaan. Taulukko alla näyttää millaisia arvoja keskivertopelaaja (em. 149,5 km/t) sai keskimäärin testeissä ja millaisia olisivat olleet optimaaliset arvot. Esimerkiksi kierre oli lähes 1000 kierrosta/min suurempi, lähtökulma 2,1 astetta suurempi kuin optimiarvo. Tuloksena oli yli 20 m lyhyempi lyönti. Osumakulman (attack angle) oli muuten -1,6 astetta.

TrackManin sivuilta. AMA=amatööripelaajat

Lue lisää tästä mielenkiintoisesta raportista otsikolla: 'Performance of the average male amateur golfer'.

Smash Factor

Smash Factor (SF) liittyy energian määrään joka siirtyy mailan lavasta palloon. Mitä suurempi arvo on, sitä enemmän energiaa siirtyy palloon. Arvo lasketaan jakamalla pallon nopeus mailanpään nopeudella. Smash Factor kertoo sen kuinka keskelle lavan keskipistettä (sweet spot) pallo on osunut ja kuinka tehokas pelaajan svingi on. Täydellisen Smash Factorin arvo on 1,50. PGA Tourilla arvo vaihtelee välillä 1,47-1,49. Mitä suurempi mailan lavan staattinen kulma (loft), sitä matalampi on SF-arvon todennäköisyys. Esimerkiksi PW:lla tämä arvo tulisi olla lähellä 1,25.

Yleissääntönä TrackMan toteaa, että, jos halutaan maksimoida pallon nopeutta on tärkeämpää parantaa pallon osumaa lavan keskikohtaan kuin lisätä mailanpään nopeutta.

TrackManin mukaan "ylisvingaaminen" on yleistä harastajapelaajien keskuudessa. Vaikka tällainen saattaa kasvattaa mailanpään nopeutta, se voi vaikuttaa negatiivisesti osuman osumista iskussa keskelle lapaa, mikä puolestaan vähentää pallon nopeutta ja siten lentopituutta.

Yläkuva: nopea mailanpäänopeus + osuma ohi lavan keskipisteen, SF=1,40
Alakuva: hitaampi mailanpäänopeus + osuma keskelle lapaa, SF=1,50

Oletetaan, että lyöjä osuu palloon mailanpäänopeudella 144 km/t Smash Factorin ollessa 1,45, pallo lentää 183 m. Kun hän lisää mailanpäänopeutta ja osuu palloon 147 km/t, mutta samalla SF putoaa 1,40:een lavan osuessa pallon keskipisteen ohi, tulee lyönnille pituutta vain n. 179 m. Jos lyöjä lyö hitaammin ja kontroloidummin 141 km/t ja osuu palloon lavan keskikohdalla Smash Factorin ollessa 1,50, hänen lyöntinsä pituus on n. 187 m.

Ks. TrackMan ja Smash Factor.

Ks. myös huipuvalmentaja Martin Chuckin video tästä asiasta.

TrackManin 10 periaatetta: periaate 2/10 -Smash Factor.

Pallon kierre (Spin Rate)
.

Golfpallon kierrenopeus (Spin Rate) on se määrä kierroksia jonka pallo kiertää akselinsa ympäri lavasta irrottuaan. Luku ilmoitetaan kierrosta minuutissa eli lyhenteellä kpm (rpm).

TrackMan: "Kierreluku on yksi vähiten arvostetuista luvuista, erityisesti tuulisissa olosuhteissa."

Pallo saa ensisijaisesti kierteensä kierrekulman (spin loft) ja lavan nopeuden (club speed) yhteisvaikutuksesta. Lisäksi osuma-alue lavassa ja kitka lavan ja pallon välillä vaikuttavat kierteen määrään. 

Yleisesti ottaen, mitä suurempikulmainen maila (loft), sitä suuremman kierteen se synnyttää.

Lyömällä alaspäin palloon ei välttämättä lisää kierteen määrää. Myöskään lapakulman vähentäminen (deloft) ei välttämättä kasvata kierteen määrää, jos muut asiaan vaikuttavat tekijät pysyvät samoina.

Erilaisilla dynaamisilla kulmilla voidaan saada sama kierrekulma (kierre).

Kun osuma on lavan keskikohdan alapuolella syntyy suurempi kierre, ja päinvastoin, jos osuma on lavan yläosaan. (Muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden ollessa samoja.) Tämä koskee draiveria, puumaloja ja hybridejä joissa ns. Center of Gravity-arvo (COG) on enemmän lavan takaosassa.

Ruoho ja/tai vesi pallon ja lavan välissä vähentävät kitkaa ja siten kierrettä.

TrackManin 10 periaatetta: periaate 3/10 -kierre.

TrackMan keskiarvotilastoa kierteestä:

PGA Tour:

• 2686 kpm draiveri
• 6231 kpm rauta 6

LPGA Tour:

• 2611 kpm draiveri
• 5943 kpm rauta 6

Amatöörit - miehet draiver:

• 2896 kpm - scratch tai parempi pelaaja
• 2987 kpm - hcp 5 tasoinen pelaaja
• 3192 kpm - hcp 10 tasoinen pelaaja
• 3275 kpm - keskivertopelaaja hcp 14,5
• 3127 kpm - bogey pelaaja

Amatöörit - naiset draiver:

• 2831 kpm - scratch tai parempi pelaaja
• 3027 kpm - hcp 5 tasoinen pelaaja
• 3207 kpm - hcp 10 tasoinen pelaaja
• 3287 kpm - hcp 10 tasoinen pelaaja

Pallon lähtökulma (Launch Angle)

Pallon lähtökulmalla eli vertikaalisella lähtökulmalla (Launch Angle) tarkoitetaan pallon lähtökulmaa suhteessa maahan/horisonttiin. Se, yhdessä pallon nopeuden kanssa, on ensisijainen tekijä joka määrää pallon saaman lentoradan korkeuden ja pituuden. 

TrackManin sanoin: "Every golfer should be fitted to achieve the optimal balance of launch angle and spin rate based on their club speed and ball speed." (Jokainen golfari tulisi virittää/sovittaa siten, että he saavuttaisivat lähtökulman ja kierteen määrän välillä optimaalisen tasapainon perustuen heidän saavuttamaansa mailanpään ja pallon nopeuteen.)

Ns. dynaamisella lapakulmalla (Dynamic Loft) on suurempi vaikutus kuin osumakulmalla (Attack Angle) siihen, mikä tulee olemaan pallon lähtökulma (launch angle). (Track Man: "Draiverilyönnissä dynaamisella lapakulmalla on 4-kertaa suurempi vaikutus lähtökulmaan kuin osumakulmalla (Attack Angle)  ja rautalyönneissä 3-kertaa suuempi.)

Lähtökulman keskiarvot vaihtelevat PGA Tourin pelaajilla 10,9 asteesta draiverilla 14,1 asteeseen rauta6:lla. LPGA Tourilla vastaavalu luvut ovat 13,2 ja 17,1 astetta. 

TrackManin 10 periaatetta: periaate 4/10 -lähtökulma.

TrackManin keräämän tiedon mukaan keskiverto amatöörimiespelaajan draiver-lyönnin lähtökulmat ovat: 
.

• 11,2 astetta - scratch-tai parempi pelaaja 
• 11,2 astetta -hcp 5 tasoinen pelaaja
• 11,9 astetta - hcp 10 tasoinen pelaaja
• 12.6-14,5 aste tta - keskiverto pelaaja
• 12,1 ns. bogey golfari

Amatöörinaispelaajilla vastaavat tiedot ovat:
.

• 12,7 astetta - scratch tai parempi pelaaja
• 12,0 astetta - hcp 5 tasoinen pelaaja
• 12,4 astetta - hcp 10 tasoinen pelaaja
• 13,6 astetta - hcp 15 tasoinen pelaaja

Ks. tekstin lopussa osuma- ja lapakulmista.

Pallon lähtösuunta (Launch Direction)

Lavan kulmalla  osumassa eli osumakulmalla (face angle, lapakulma) - suora, avoin tai suljettu - on suurempi merkitys pallon lentosuunnan kannalta kuin svingikaarella (club/swing path). Siksi osumilla jotka menevät ohi lavan keskipisteen (sweet spot) on tärkeä merkitys, ei vain lapakulmalle, vaan myös pallon lähtösuunnalle.

Trackmanin havantojen mukaanlavan osumakulma vastaa draivereilla 85 %:sti siitä mihin suuntaan pallo aluksi lentää, ja raudoilla sama prosentti on 75. Lopuista 15 (draiver) ja 25 (raudat) prosentista vastaa svingikaari.

Esimerkki. Jos pelaaja haluaa lyödä pallon kohteen suuntaan (nolla lähtösuuntaan eli suorana), hän voisi lyödä siten, että sekä svingikaari että osumakulma (face angle) ovat nollana, tai tasapainoittamalla nämä kulmat siten, että nettotulos olisi nolla lähtösuunta. Raudalla esimerkiksi siten, että osamakulma on -2 astetta ja kaarikulma +6 astetta (koska: -2 * 75 % plus +6 * 25 % = 0).

TrackManin 10 periaatetta: periaate 5/10 -lähtösuunta.

Mailan svingisuunta (Club Path)

Lapasuunta/-polku (Club Path) on suunta johon lapa on menossa - oikealle tai vasemmalle - iskuhetkellä palloon (at impact). Tämä polku/svingikaari tulee joko sisältä-ulos (eli positiivinen (+), in-to-out) tai ulkoa-sisälle (negatiivinen (-) out-to-in). Suorassa lyönnissä tämä suunta/lähtökulma on nolla (0). Draw-lyönnille on edellytys, että lapa tulee sisältä ulos ja fadessa päinvastoin, ulkoa sisälle.

Saadaksesi ns. ‘0–lähtökulman’ (Zero Club Path) haluamasi svingisuunta riippuu osumakulmasta. Raudoilla lyötäessä svingin pitäisi tulla palloon ylhäältä alas laskevasti. 

Esim. miten nollata raudalla svingikaari. Osumakulma -5 astetta (alaspäin) ja 

Mikäli pelaaja lyö ylöspäin palloon (draiveri), tulee svingisuunnan olla sisältä ulos (in-to-out) jotta lyöntiin saadaan 0-lähtökulma (Club Path). Jos golfari lyö alaspäin (raudat) palloon, svingisuunnan pitää tulla ulkoa sisään (out-to-in) jotta lyöntiin saadaan 0-lähtösuunta/-kulma.

Jos oikeankätinen pelaaja lyö ylös palloon, svingikaaren suunnan (swing (plane) direction) pitää olla positiivinen (oikealle) 0-lähtökulman saamiseksi. Jos hän taas lyö alaspäin palloon, pitää svingikaaren suunnan olla negatiivinen (vasemmalle) saman tuloksen saamiseksi. Se kuinka paljon sisältä-ulos/ulkoa-sisälle suuntaa tarvitaan osumakulmaa kompensoimaa 0-lähtökulman saamiseksi, riippuu svingikaaren pystysuorasta (vertikaalisesta) jyrkkyydestä.

Esimerkki. Rautalyönnissä 60 asteen svingikaarella (tyypillinen rauta 6 ja 7:lla) ja -5 asteen osumakulmalla (lähes PGA Tourin keskitasoa rauta 7:lla), svingisuunta tarvitsee olla -2,5 astetta (ulkoa sisään) 0-lähtökulman saamiseksi. Vastaavasti draiverilla 45 asteen svingikaarella (tyypillinen useimmille) ja +5 asteen positiivisella osumakulmalla (sisältä ulos) päästään samaan tulokseen. 

Swing Plane - svingitaso(-kaari (mailan kiertokulma) - edestä/takaa.

TrackManin sanoin: "Kun lyöt raudoilla alaspäin, kuten sinun pitäisi, ja draiverilla ylöspäin pituuden maksimoimiseksi (periaate #1), tarvitset kaksi erilaista svingisuuntaa(-rataa): ulkoa sisään raudoilla ja sisältä ulos draiverilla."

TrackManin 10 periaatetta: periaate 6/10 -lapapolku.

Kevin Streelmanin lyntianalyysiä rauta6:lla by TrackMan.

Pallon kierreakseli (Spin Axis I & II)

TranManin käsite kierreakseli I liittyy lapa-/osumakulman (face angle) ja lapasuunnan/lavan tulokulman/svingikaaren/-polun (club path) väliseen suhteeseen. Mitä suurempi ero näiden välillä on, sitä enemmän pallo kurvaa lentäessään. Kierreakseli II liittyy pallon osumaan lavan eri kohtiin. 

Alakuvassa esimerkki lyönnistä joka on 183 m pitkä jossa osumakulma on ollut nolla, eli lapa on suorassa linjassa kohteeseen, mutta svingikaari (Swing/Club Path) yhden asteen verran avoin (+1^o). Tuloksena on n. 7,5 m kaartava lyönti vasemmalle.

Lapakulma 1 aste suljettuna svingikaareen nähden.

Jokaista 5 asteen kierreakselin (spin axis) kallistusta (tilt) kohden pallo kurvaa keskimäärin n. 3,5 m sivuun jokaisella 100 metrin lentomatkalla.

Oikeankätisellä pelaajalla, jos kierreakseli on oikealle (positiivinen), pallo saa fade- tai salissi -kierteen. Jos taas vasemmalle (negatiivinen), palloon tulee draw- tai hook-kierre.

Keskelle lapaa osuma: jos lapakulma (face angle) ja svingikaari (swing/club path) ovat samat, mutta svingikaari on negatiivinen tai positiivinen (ei ole 0), on tuloksena suora lyönti kohdelinjasta oikealle tai vasemmalle (pushi tai pulli).

TrackManin 10 periaatetta: periaate 7/10 -kierreakseli I.

TrackManin 10 periaatetta: periaate 8/10 -kierreakseli II.

Suorat lyönnit

Pallo on mahdollista lyödä suoraan siten, että se lentää suoraviivaisesti kohti kohdetta. Tehokkain tapa tähän on se, että sekä svingikaari että lapa-/osumakulma ovat molemmat 0 astetta ja, että osuma on keskelle lapaa.

TrackManin 10 periaatetta: periaate 9/10 -suora lyönti.

Pallon laskeutumiskulma (Landing Angle)

Pallon pomppuun ja rulliin vaikuttaa ensisijaisesti pallon nopeus, laskeutumiskulma ja kierre alastulohetkellä.

TrackMan on huomannut kokeissaan, että pallon nopeus laskeutumisessa on suhteellisen vakio täyden svingin lyönneissä.

TrackManin 10 periaatetta: periaate 10/10 -laskeutumiskulma.

Osumakulma (Attack Angle)

Osumakulma (Attack Angle) on se kulma joka muodostuu mailan lavan suunnasta iskualueella (impact zone) eli liikeradasta juuri ennen ja jälkeen osuman (at impact). Toisin sanoen: osumakulma on vertikaalinen lavan suunta/kulma hetkellä jolloin se iskeytyyn palloon ja puristaa sitä kokoon maksiminsa. 

TracManin tärkeitä huomioita liittyen osumakulmaan: 

1. Draiverilla pituutta voi maksimoida vain lyömällä positiivisella osumakulmalla eli hieman ylöspäin. Positiivinen osumakulma ei kuitenkaan takaa maksimipituutta, koska myös itse mailan sopivuudella (fit) pelaajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin on merkitystä asiassa.
2. Draiverin lapakulma tulisi valita siten, että se 'täydentää' pelaajan osumakulmaa.
3. Pelaajan, jonka mailanpäänopeus on hitaampi, pitäisi olla varovainen jotta hän ei löisi 'liikaa' alaspäin (negatiivinen osumakulma) rautamailoilla, koska tämä vaikuttaa potentiaaliseen lyöntipituuteen. 

PGA Tourin keskiarvoja:

• -1,0 astetta draiveri
• -4,1 astetta rauta 6

LPGA Tourilla:

• +2,0 astetta draiveri
• -2,3 astetta rauta 6

TrackManin keskiarvoja amatööripelaajista draiverilla*:

Miehet:

• -0,9 astetta - scratch tai parempi pelaaja
• -1,1 astetta - hcp 5 tasoinen pelaaja
• -1,2 astetta - hcp 10 tasoinen pelaaja
• -1,8 astetta - keskivertopelaaja hcp n. 14,5
• -2,1 astetta - bogey pelaaja

Naiset:

• -0,9 astetta - scratch tai parempi pelaaja
• -1,8 astetta - hcp 5 tasoinen pelaaja
• -1,7 astetta - hcp 10 tasoinen pelaaja
• -2,3 astetta - hcp 15 tasoinen pelaaja

Ks. TrackManin sivuilta.

* Keskiverto amatööri-/harrastajapelaaja USGA:n (USA:n golfliitto) mukaan on ollut vuodesta 2005 lähtien miehissä hcp:llä 14,0-15,0 ja GHIN:n (Kiinan golfliitto) raportoinnin mukaan vuonna 2003 hcp keskiarvo oli 15,3 ja 14,3 vuonna 2012.

Lapakulma (Loft - Dynamic Loft - Effective Loft)

Loft-kulma on mailalle ilmoitettu asteluku joka määräytyy alla olevan kuvan mukaisesti. Sitä sanotaan myös lavan staattiseksi lapakulmaksi.
.

Mailan lavan dynaaminen kulma (dynamic loft) tarkoittaa lavan kulmaa sillä hetkellä kun se iskee kovimmillaan palloon (at impact). Tähän kulmaan vaikuttavia tekijöitä ovat: lavan osumakulma (attack angle), se kuinka paljon mailan varsi taipuu alasvedossa tai kuinka pelaaja vapauttaa (releases) mailanpään iskussa, onko lapa avoin tai suljettu suhteessa svingikaareen (club path) sekä se, mihin kohtaan pallo osuu lavassa. Dynaaminen kulma on siten kulma joka syntyy kun lapa iskeytyy palloon. Se voi olla pienempi kuin mailan staattinen kulma, jos maila nojaa lyönnissä eteenpäin, tai sitä suurempi, jos ranteet koukistuvat iskussa. Dynaamisesta lapakulmasta käytetään myös termiä effectiivinen kulma.

Oikeanlainen dynaaminen lapakulma suhteessa pelaajan mailanpään nopeuteen vaikuttaa merkittävästi siihen miten optimaalinen pallon lentoradasta muodostuu ja kuinka maksimaalinen pallon lentomatkasta tulee. 

TrackManin keräämä data osoittaa, että draiverilla dynaaminen kulma vastaa 85 % lähtökulmasta ja osumakulma lopusta 15 %:sta. Raudoilla vastaavat prosentit ovat noin 75 ja 25.

Esimerkki. 10 asteen lähtökulma raudalla lyötäessä syntyy osumakulmalla -5 astetta (alaspäin) dynaamisen kulman ollessa samaan aikaan +15 astetta (15*75 % + -5*25 % = 10).

Kun kitka lavan ja pallon välissä on niin heikko, että lapa ei saa otetta pallosta, lähtökulmaan vaikuttaa vielä em. korostuneemmin dynaaminen kulma. Tämä ja pienempi kierre selittää miksi tällaiset lyönnit ("fliers") kantavat pidemmälle ja korkeampina lentokaarina. (Fliers, lentolehtiset)

TrackManin keskiarvotilastoja dynaamisesta lapakulmasta.

PGA Tourilla:

• -12,8 astetta draiveri
• -20,2 astetta rauta 6 

LPGA Tour:

• -15,4 astetta draiveri
• -23,6 astetta rauta 6

Amatöörit:*

          Miehet

• -13,0 astetta - scratch tai parempi pelaaja
• -13,2 astetta - hcp 5 tasoinen pelaaja
• -14,1 astetta - hcp 10 tasoinen pelaaja
• -15,1 astetta - keskivertopelaaja hcp 14,5
• -14,3 astetta - bogey pelaaja

          Naiset

• -14,8 astetta - scratch tai parempi pelaaja
• -14,4 astetta - hcp 5 tasoinen pelaaja
• -15,0 astetta - hcp 10 tasoinen pelaaja
• -16,5 astetta - hcp 15 tasoinen pelaaja

* Keskiverto amatööri-/harrastajapelaaja USGA:n (USA:n golfliitto) mukaan on ollut vuodesta 2005 lähtien miehissä hcp:llä 14,0-15,0 ja GHIN:n (Kiinan golfliitto) raportoinnin mukaan vuonna 2003 hcp keskiarvo oli 15,3 ja 14,3 vuonna 2012.

Vuoden 2014 PGA ja LPGA Tourin keskiarvotilastoja mailan käytöstä.
.

Suurenna klikkaamalla kuvaa.

Lähteitä ja linkkejä:

Golf Digestin taulukko (4.1.2017): Kuinka pitkälle eri ikäiset ja tasoiset pelaajaat draivaavat. (Tilasto kerätty 4-9 kk/2016.)

TRACKMAN AVERAGE TOUR STATS

PERFORMANCE OF THE AVERAGE MALE AMATEUR GOLFER

TrackManin 10 periaatetta videot.

Blogitesti PGA Tourin lyöntitilastoa vuodelta 2014

TrackMan Parameter Definition - PDF

Trackman Glossary

Swing Man Golf

TrackMan’s 10 Fundamentals PDF

TrackMan Tour Averages Stats 2014

Jaa

Lue lisää